Automaattisen pH- ja johtolukumittauslaitteiston käyttöönotto ja validointi
Jaakkola, Elina (2009)
Jaakkola, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036968
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Oy Hortilab Ab:n toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli automaattisen pH- ja johtolukumittauslaitteiston käyttöönotto sekä menetelmän validointi ja käyttöohjeiden laatiminen. Automaattinen mittauslaitteisto on tarkoitus ottaa rutiinikäyttöön syksyn 2009 aikana.
pH määritetään mittaamalla liuoksen vetyionien aktiivisuutta. pH voidaan mitata tarkasti potentiometrisellä elektrodilla, jolloin elektrodi mittaa jännitteen muutosta, joka aiheutuu vetyionien aktiivisuuden muutoksesta. Peltoviljelyssä pH:lla on suuri merkitys kasvien ravinteiden saantiin. Kasvien viljelyssä sopii parhaiten pH 6,0 – 6,5, koska silloin ravinteet ovat hyvin kasvien käytettävissä.
Johtokyky kuvaa liuoksen sähkönjohtokykyä. Viljavuusanalyysissä maanäytteen johtokyky mitataan yleensä sähkönjohtokykynä mS/cm ja se ilmoitetaan johtolukuna kertomalla saatu mittaustulos kymmenellä. Johtoluku kuvaa maassa olevien vesiliukoisten suolojen pitoisuutta. Tavallisesti johtoluku on alle 2,5. Mitä korkeampi johtoluku maassa on, sitä vaikeampaa on kasvin ravinteiden ja veden saanti.
Automaattisen mittauslaitteiston validoinnissa määritettiin tarkkuutta ja toistettavuutta, lineaarisuutta, selektiivisyyttä sekä näytteen häiriökestävyyttä. Lisäksi suoritettiin veden annosteluun liittyviä testejä, tutkittiin lämpötilan vaikutusta laitteiston virittämiseen sekä tarkasteltiin tulosten paikkansapitävyyttä vertaamalla automatiikalla saatuja tuloksia manuaalisella mittauksella saatuihin tuloksiin.
Automaattisen mittauslaitteiston validoinnissa saadut tulokset olivat tarkkoja ja toistettavia. Validoinnin tulosten perusteella kirjoitetaan pH- ja johtolukumittausmenetelmälle menetelmäohje. Menetelmä tullaan myös akkreditoimaan tulevaisuudessa.
pH määritetään mittaamalla liuoksen vetyionien aktiivisuutta. pH voidaan mitata tarkasti potentiometrisellä elektrodilla, jolloin elektrodi mittaa jännitteen muutosta, joka aiheutuu vetyionien aktiivisuuden muutoksesta. Peltoviljelyssä pH:lla on suuri merkitys kasvien ravinteiden saantiin. Kasvien viljelyssä sopii parhaiten pH 6,0 – 6,5, koska silloin ravinteet ovat hyvin kasvien käytettävissä.
Johtokyky kuvaa liuoksen sähkönjohtokykyä. Viljavuusanalyysissä maanäytteen johtokyky mitataan yleensä sähkönjohtokykynä mS/cm ja se ilmoitetaan johtolukuna kertomalla saatu mittaustulos kymmenellä. Johtoluku kuvaa maassa olevien vesiliukoisten suolojen pitoisuutta. Tavallisesti johtoluku on alle 2,5. Mitä korkeampi johtoluku maassa on, sitä vaikeampaa on kasvin ravinteiden ja veden saanti.
Automaattisen mittauslaitteiston validoinnissa määritettiin tarkkuutta ja toistettavuutta, lineaarisuutta, selektiivisyyttä sekä näytteen häiriökestävyyttä. Lisäksi suoritettiin veden annosteluun liittyviä testejä, tutkittiin lämpötilan vaikutusta laitteiston virittämiseen sekä tarkasteltiin tulosten paikkansapitävyyttä vertaamalla automatiikalla saatuja tuloksia manuaalisella mittauksella saatuihin tuloksiin.
Automaattisen mittauslaitteiston validoinnissa saadut tulokset olivat tarkkoja ja toistettavia. Validoinnin tulosten perusteella kirjoitetaan pH- ja johtolukumittausmenetelmälle menetelmäohje. Menetelmä tullaan myös akkreditoimaan tulevaisuudessa.