Kadonnutta aikaa etsimässä : kotihoidon kiire
Vuori, Kati; Laine, Eeva (2013)
Vuori, Kati
Laine, Eeva
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302182403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302182403
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden kokemaa kiirettä, kiiretilanteita, kiireen aiheuttajia ja kiireettömyyteen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon sisällön, toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien kotihoidossa keräämällä aineisto työntekijöiden täyttämien kiirepäiväkirjojen avulla. Molempien kuntien kotihoidoista valittiin kotihoitotiimi, jonka välitön asiakastyö oli tiimin toimipohjaan nähden tuntimäärältään suurin. Kiirepäiväkirjoista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla luokittelemalla aineisto ensin alaluokkiin ja lopuksi yläluokkiin. Opinnäytetyöstä saatiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka Hyvinkään ja Järvenpään kotihoidon organisaatiot ja toimintatavat ovat erilaisia, tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Molemmissa kunnissa työntekijät arvioivat työpäivän kiirettä numeerisesti ja sanallisena kokemuksena. Työntekijät kokivat seurantaviikon melko kiireettömäksi. Tähän kokemukseen oli vaikuttamassa asiakkaiden hoidon keskeytykset eli osa asiakkaista oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa tai vuorohoitojaksolla. Työntekijöitä oli seuranta-ajalla kuitenkin suunnitelman mukainen määrä.
Kiiretilanteita oli eniten kotikäynneillä, jotka syntyivät muutoksista asiakkaan hoidossa, työntekijäresursseissa, aikataulussa ja tiedonkulussa. Kiireen aiheuttajia olivat erilaiset keskeytykset, aikatauluun liittyvät asiat, asiakkaan voinnissa tapahtuneet odottamattomat muutokset, työntekijän työrauhan häiriintyminen, työn suunnitteluun liittyvät asiat ja asiakasmatkat. Työntekijöiden kiireettömyyteen vaikutti se, että sai tehdä työn ilman keskeytyksiä, työntekijäresurssit oli suunniteltu suhteessa asiakasmäärän oikein ja työt oli jaettu tasaisesti työntekijöiden kesken. Opinnäytetyön tuloksien perusteella voidaan todeta, että työn oikealla organisoinnilla, riittävällä tiedonkululla ja työntekijöiden osaamisen vahvistamisella voidaan vaikuttaa kiiretilanteiden, kiireen aiheuttajien ja kiireettömyyden syntyyn.
Jatkokehittämishaasteeksi nousivat kiireen hallinnassa itse työn sisältöön vaikuttavat keinot. Miten työtehtävien uudelleen organisoinnilla, työvuorosuunnittelun kehittämisellä ja resurssien käytön oikea-aikaisuuden kehittämisellä voidaan vaikuttaa kiireen hallintaan? Kotihoidon asiakkaan kokemus kotihoidon työntekijöiden kiireestä olisi myös mielenkiintoinen asia selvittää.
Opinnäytetyö toteutettiin Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien kotihoidossa keräämällä aineisto työntekijöiden täyttämien kiirepäiväkirjojen avulla. Molempien kuntien kotihoidoista valittiin kotihoitotiimi, jonka välitön asiakastyö oli tiimin toimipohjaan nähden tuntimäärältään suurin. Kiirepäiväkirjoista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla luokittelemalla aineisto ensin alaluokkiin ja lopuksi yläluokkiin. Opinnäytetyöstä saatiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka Hyvinkään ja Järvenpään kotihoidon organisaatiot ja toimintatavat ovat erilaisia, tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Molemmissa kunnissa työntekijät arvioivat työpäivän kiirettä numeerisesti ja sanallisena kokemuksena. Työntekijät kokivat seurantaviikon melko kiireettömäksi. Tähän kokemukseen oli vaikuttamassa asiakkaiden hoidon keskeytykset eli osa asiakkaista oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa tai vuorohoitojaksolla. Työntekijöitä oli seuranta-ajalla kuitenkin suunnitelman mukainen määrä.
Kiiretilanteita oli eniten kotikäynneillä, jotka syntyivät muutoksista asiakkaan hoidossa, työntekijäresursseissa, aikataulussa ja tiedonkulussa. Kiireen aiheuttajia olivat erilaiset keskeytykset, aikatauluun liittyvät asiat, asiakkaan voinnissa tapahtuneet odottamattomat muutokset, työntekijän työrauhan häiriintyminen, työn suunnitteluun liittyvät asiat ja asiakasmatkat. Työntekijöiden kiireettömyyteen vaikutti se, että sai tehdä työn ilman keskeytyksiä, työntekijäresurssit oli suunniteltu suhteessa asiakasmäärän oikein ja työt oli jaettu tasaisesti työntekijöiden kesken. Opinnäytetyön tuloksien perusteella voidaan todeta, että työn oikealla organisoinnilla, riittävällä tiedonkululla ja työntekijöiden osaamisen vahvistamisella voidaan vaikuttaa kiiretilanteiden, kiireen aiheuttajien ja kiireettömyyden syntyyn.
Jatkokehittämishaasteeksi nousivat kiireen hallinnassa itse työn sisältöön vaikuttavat keinot. Miten työtehtävien uudelleen organisoinnilla, työvuorosuunnittelun kehittämisellä ja resurssien käytön oikea-aikaisuuden kehittämisellä voidaan vaikuttaa kiireen hallintaan? Kotihoidon asiakkaan kokemus kotihoidon työntekijöiden kiireestä olisi myös mielenkiintoinen asia selvittää.