All inclusive -matkojen vastuullisuus matkanjärjestäjien näkökulmasta
Paulamäki, Kaisa (2012)
Paulamäki, Kaisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217792
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee all inclusive –matkoja ja niiden vastuullisuutta. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen: ovatko all inclusive –matkat vastuullista matkailua? All inclusive lomat ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan ja useat matkanjärjestäjät ympäri maailman tarjoavat pelkästään all inclusive –matkoja. Nämä kaiken kattavat lomat ovat kuitenkin herättäneet myös kritiikkiä. Useat tutkijat ja alan ammattilaiset kritisoivat, että all inclusive ei hyödytä paikallista taloutta, sillä paikallisten palveluiden tarve vähenee ja rahaa vuotaa kansainvälisten hotelliketjujen myötä ulkomaille. Lisäksi puhutaan, että työntekijöiden olot ovat kurjat. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan suomalaisten matkanjärjestäjien mielipiteitä all inclusive –matkojen vastuullisuudesta.
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Reilun matkailun yhdistys. Tutkimusaihe on ajankohtainen, eikä siitä löydy paljon kirjallisuutta, joten Reilun matkailun yhdistys halusi asiaa tutkittavan. Tutkimus päätettiin tehdä matkanjärjestäjien näkökulmasta, koska he myyvät ja välittävät näitä matkoja. Samalla voitiin ottaa selvää, kuinka tietoisia matkanjärjestäjät ovat all inclusiven negatiivisesta julkisuudesta ja kuinka he omalla toiminnallaan pyrkivät estämään all inclusive –matkojen haitallisia vaikutuksia.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee all inclusive –konseptin lisäksi vastuullista ja reilua matkailua sekä matkailun taloudellisia, ympäristö- ja sosio-kulttuurisia vaikutuksia. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta, koska tutkittavaa aihetta haluttiin käsitellä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluun päädyttiin, koska se on joustava tapa kerätä aineistoa. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea all inclusivea tarjoavaa suomalaista matkanjärjestäjää. Kaksi haastattelua tehtiin kasvotusten ja yksi tehtiin sähköpostilla. Kaikki haastattelut ovat nimettömiä eli matkanjärjestäjien nimiä ei mainita tässä opinnäytetyössä.
Tutkimustulokset eivät olleet täysin yksiselitteiset. Kaikki kolme mukana ollutta matkanjärjestäjää olivat tietoisia all inclusiven varjopuolista. Etenkin huolta aiheutti paikallisten palveluiden väheneminen, koska all inclusive –matkailijoiden ei tarvitse käyttää hotellin ulkopuolisia palveluita. Rahan valuminen kohteen ulkopuolelle mietitytti matkanjärjestäjiä myös jonkin verran. Työolojen kurjuudesta suomalaiset matkanjärjestäjät eivät osanneet sanoa mitään, koska se asia kuuluu hotelleille. Kaiken kaikkiaan matkanjärjestäjät olivat sitä mieltä, että all inclusive ei ole kaikista vastuullisin tapa matkustaa, mutta ei se ole huonoinkaan vaihtoehto. All inclusive –matkoilla, aivan kuten kaikella muullakin, on hyvät ja huonot puolensa, eikä matkanjärjestäjien mielestä asiaa voi yleistää.
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Reilun matkailun yhdistys. Tutkimusaihe on ajankohtainen, eikä siitä löydy paljon kirjallisuutta, joten Reilun matkailun yhdistys halusi asiaa tutkittavan. Tutkimus päätettiin tehdä matkanjärjestäjien näkökulmasta, koska he myyvät ja välittävät näitä matkoja. Samalla voitiin ottaa selvää, kuinka tietoisia matkanjärjestäjät ovat all inclusiven negatiivisesta julkisuudesta ja kuinka he omalla toiminnallaan pyrkivät estämään all inclusive –matkojen haitallisia vaikutuksia.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee all inclusive –konseptin lisäksi vastuullista ja reilua matkailua sekä matkailun taloudellisia, ympäristö- ja sosio-kulttuurisia vaikutuksia. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta, koska tutkittavaa aihetta haluttiin käsitellä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluun päädyttiin, koska se on joustava tapa kerätä aineistoa. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea all inclusivea tarjoavaa suomalaista matkanjärjestäjää. Kaksi haastattelua tehtiin kasvotusten ja yksi tehtiin sähköpostilla. Kaikki haastattelut ovat nimettömiä eli matkanjärjestäjien nimiä ei mainita tässä opinnäytetyössä.
Tutkimustulokset eivät olleet täysin yksiselitteiset. Kaikki kolme mukana ollutta matkanjärjestäjää olivat tietoisia all inclusiven varjopuolista. Etenkin huolta aiheutti paikallisten palveluiden väheneminen, koska all inclusive –matkailijoiden ei tarvitse käyttää hotellin ulkopuolisia palveluita. Rahan valuminen kohteen ulkopuolelle mietitytti matkanjärjestäjiä myös jonkin verran. Työolojen kurjuudesta suomalaiset matkanjärjestäjät eivät osanneet sanoa mitään, koska se asia kuuluu hotelleille. Kaiken kaikkiaan matkanjärjestäjät olivat sitä mieltä, että all inclusive ei ole kaikista vastuullisin tapa matkustaa, mutta ei se ole huonoinkaan vaihtoehto. All inclusive –matkoilla, aivan kuten kaikella muullakin, on hyvät ja huonot puolensa, eikä matkanjärjestäjien mielestä asiaa voi yleistää.