Monikulttuuristen nuorten sosiaaliset suhteet, kotoutuminen ja viihtyvyys Rovaniemellä 2012 : ”Siis mulla on tosi hyvä tilanne ... mulla on perhe täällä.”
Räisänen, Reetta; Lehtonen, Satu (2012)
Räisänen, Reetta
Lehtonen, Satu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120618611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120618611
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata monikulttuuristen nuorten sosiaalisia suhteita, kotoutumista ja viihtyvyyttä Rovaniemellä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää monikulttuuristen nuorten palveluja ja kotoutumista. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämä Monikulttuurisuuskeskus MoniNet.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Monikulttuurisuuskeskus MoniNetissä tiedotettiin haastatteluun sallistumismahdollisuudesta. Haastatteluun osallistui yhteensä seitsemän 15–27 –vuotiasta nuorta, viisi naista ja kaksi miestä. Teemoina haastatteluissa olivat monikulttuuristen nuorten sosiaaliset suhteet, viihtyminen ja kotoutuminen Rovaniemellä. Teemoihin sisällytettiin myös kysymyksiä siitä, miten kotoutumista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa tai kehittää Rovaniemellä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan monikulttuurisilla nuorilla oli sosiaalisia suhteita perheenjäseniin, Suomessa asuviin ulkomaalaisiin, suomalaisiin ja aiemmassa kotimaassa asuviin ystäviin. Kaikki haastateltavat olivat saaneet uusia ystäviä Suomeen tulonsa jälkeen. Eniten ystäviä saatiin koulun ja harrastusten kautta. Kielitaidolla oli suuri merkitys sosiaalisten suhteiden luomisessa ja kanssakäymisessä. Kieltä opittiin koulussa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä etenkin paikallisväestön kanssa.
Haastateltavat olivat kotoutuneet varsin hyvin Rovaniemelle. Kotoutumiseen vaikuttivat opiskelu, työ ja harrastukset. Yli puolet haastateltavista oli tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Tyytyväisyyttä tuottivat muun muassa perhe ja kaverit. Tyytymättömyyttä puolestaan aiheuttivat ajan riittämättömyys ja se, että muutto Suomeen ei ollut ollut oma päätös. Haastateltavien mielestä perheen kanssa asumisella Suomessa oli todella iso merkitys heidän viihtymisessään, koska perheen tuki ja turva auttoivat heitä selviytymään arjen haasteista. Rasismia haastateltavat olivat kohdanneet jonkin verran.
Rovaniemen palveluja pidettiin pääosin hyvinä, mutta nuorilta tuli mielestämme hyviä kehittämisehdotuksia. He toivoivat lisää harrastusmahdollisuuksia ja harrastuspaikkoja sekä naisille omaa vuoroa uimahalliin. Lisäksi toivottiin tehokkaampaa tiedottamista erilaisista harrastus- ja muista mahdollisuuksista, varsinkin ihmisille, joille Rovaniemi on uusi paikka. Tiedottamista pidettiin tärkeänä sekä maahanmuuttajille että muualta Suomesta paikkakunnalle muuttaneille.
Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Monikulttuurisuuskeskus MoniNetissä tiedotettiin haastatteluun sallistumismahdollisuudesta. Haastatteluun osallistui yhteensä seitsemän 15–27 –vuotiasta nuorta, viisi naista ja kaksi miestä. Teemoina haastatteluissa olivat monikulttuuristen nuorten sosiaaliset suhteet, viihtyminen ja kotoutuminen Rovaniemellä. Teemoihin sisällytettiin myös kysymyksiä siitä, miten kotoutumista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa tai kehittää Rovaniemellä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan monikulttuurisilla nuorilla oli sosiaalisia suhteita perheenjäseniin, Suomessa asuviin ulkomaalaisiin, suomalaisiin ja aiemmassa kotimaassa asuviin ystäviin. Kaikki haastateltavat olivat saaneet uusia ystäviä Suomeen tulonsa jälkeen. Eniten ystäviä saatiin koulun ja harrastusten kautta. Kielitaidolla oli suuri merkitys sosiaalisten suhteiden luomisessa ja kanssakäymisessä. Kieltä opittiin koulussa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä etenkin paikallisväestön kanssa.
Haastateltavat olivat kotoutuneet varsin hyvin Rovaniemelle. Kotoutumiseen vaikuttivat opiskelu, työ ja harrastukset. Yli puolet haastateltavista oli tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Tyytyväisyyttä tuottivat muun muassa perhe ja kaverit. Tyytymättömyyttä puolestaan aiheuttivat ajan riittämättömyys ja se, että muutto Suomeen ei ollut ollut oma päätös. Haastateltavien mielestä perheen kanssa asumisella Suomessa oli todella iso merkitys heidän viihtymisessään, koska perheen tuki ja turva auttoivat heitä selviytymään arjen haasteista. Rasismia haastateltavat olivat kohdanneet jonkin verran.
Rovaniemen palveluja pidettiin pääosin hyvinä, mutta nuorilta tuli mielestämme hyviä kehittämisehdotuksia. He toivoivat lisää harrastusmahdollisuuksia ja harrastuspaikkoja sekä naisille omaa vuoroa uimahalliin. Lisäksi toivottiin tehokkaampaa tiedottamista erilaisista harrastus- ja muista mahdollisuuksista, varsinkin ihmisille, joille Rovaniemi on uusi paikka. Tiedottamista pidettiin tärkeänä sekä maahanmuuttajille että muualta Suomesta paikkakunnalle muuttaneille.