Kassavirtaennuste apuna yrityksen toiminnassa
Rönn, Miia (2021)
Rönn, Miia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990076
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimeksiantajayritykselle kassavirtaennuste, joka on heidän käyttöönsä sopiva. Tarkoituksena oli saada kassavirtaennusteesta työkalu yritykselle, jota he voivat seurata kuukausittain tehdessään yrityksessä taloudellisia päätöksiä. Kassavirtaennusteesta on iso apu kassavirtojen seuraamisessa, ja sen avulla yritys pystyy suunnittelemaan liiketoimintaansa etukäteen ja harjoittamaan tehokkaampaa yritystoimintaa. Hyödyn saaja on siis toimeksiantajayritys eli Yritys X.
Tietoperusta opinnäytetyöhön muodostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja internetistä löytyvistä lähteistä. Lisäksi Yritys X:n liittyvää tietoa on saatu toimeksiantajayritykseltä. Teoriaosuus on rakennettu kassavirtaennusteen keskeisten käsitteiden ympärille. Teoria on jaettu kolmeen aihealueeseen; kassavirta, kassavirtalaskelma ja kassavirtaennuste. Lisäksi kassavirran tärkeä käsite, käyttöpääoma, on avattu teoriaosuudessa tarkemmin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluja eli kvalitatiivista menetelmää. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää kassavirtaennusteen alkutilanne, millainen tarve ennusteelle on, millaiseen käyttöön se yrityksellä tulisi, ja kuinka pitkälle ajalle ennuste tulisi laatia. Haastattelukysymykset laadittiin yhdessä Yritys X:n Business Controllerin kanssa. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi yrityksen työntekijää. Keskustelujen pohjalta saadut tulokset referointiin ja niistä poimittiin tutkimuksen kannalta oleellisimmat tiedot.
Toimeksiantajayrityksellä ei ole ollut ongelmia kassan riittävyyden kanssa ja suurella todennäköisyydellä ei ole tulevaisuudessakaan, sillä emoyhtiö auttaa toimeksiantajayritystä, jos likviditeetille on tarvetta. Opinnäytetyön tuloksena saatiin selkeä kassavirtaennuste, jota yritys voi hyödyntää jo olemassa olevan ennusteen sijaan. Ennusteen perspektiivin tulee olla vuosi, mutta tarkka osuus 3 kuukautta. Kassavirtaennustetta ei ole vielä liitetty Jedox järjestelmään, jossa toimeksiantajayrityksen nykyinen ennuste on.
Tietoperusta opinnäytetyöhön muodostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja internetistä löytyvistä lähteistä. Lisäksi Yritys X:n liittyvää tietoa on saatu toimeksiantajayritykseltä. Teoriaosuus on rakennettu kassavirtaennusteen keskeisten käsitteiden ympärille. Teoria on jaettu kolmeen aihealueeseen; kassavirta, kassavirtalaskelma ja kassavirtaennuste. Lisäksi kassavirran tärkeä käsite, käyttöpääoma, on avattu teoriaosuudessa tarkemmin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluja eli kvalitatiivista menetelmää. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää kassavirtaennusteen alkutilanne, millainen tarve ennusteelle on, millaiseen käyttöön se yrityksellä tulisi, ja kuinka pitkälle ajalle ennuste tulisi laatia. Haastattelukysymykset laadittiin yhdessä Yritys X:n Business Controllerin kanssa. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi yrityksen työntekijää. Keskustelujen pohjalta saadut tulokset referointiin ja niistä poimittiin tutkimuksen kannalta oleellisimmat tiedot.
Toimeksiantajayrityksellä ei ole ollut ongelmia kassan riittävyyden kanssa ja suurella todennäköisyydellä ei ole tulevaisuudessakaan, sillä emoyhtiö auttaa toimeksiantajayritystä, jos likviditeetille on tarvetta. Opinnäytetyön tuloksena saatiin selkeä kassavirtaennuste, jota yritys voi hyödyntää jo olemassa olevan ennusteen sijaan. Ennusteen perspektiivin tulee olla vuosi, mutta tarkka osuus 3 kuukautta. Kassavirtaennustetta ei ole vielä liitetty Jedox järjestelmään, jossa toimeksiantajayrityksen nykyinen ennuste on.