Verkostotyön toimivuus ja mahdollisuudet lapsiperhepalveluissa vanhempien näkökulmasta

Abstract

Tiivistelmä Lapsiperheiden hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen tähdätään kunnissa monilla eri palveluilla. Perheet ovat perustasolla palveluiden piirissä jo neuvolasta alkaen ja palvelut seuraavat mukana lapsen elämän ajan, niin kouluterveydenhuollossa kuin perusterveydenhuollon muissa palveluissa, esimerkiksi sosiaalihuollossa. Tarvittaessa perustason palveluita täydennetään erikoissairaanhoidon palveluilla ja perheen asioiden hoitamiseksi yleensä muodostuu jonkinasteinen verkosto, joka tähtää perheen hyvinvointiin. Verkosto ei kuitenkaan aina toimi perheen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla edistäen asiakkaan näkökulmasta. Lapsiperhepalvelut saattavat olla liian hankalasti saatavilla, hajautuneena monelle eri toimijalle eikä palvelu välttämättä aina vastaa perheen tarvetta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää lapsiperhepalveluita asiakasystävällisemmiksi ja verkostotyötä toimivammaksi. Tavoitteena oli selvittää lapsiperheiden vanhempien kokemuksia asiakasosallisuuden ja verkostotyön toimivuudesta ja selvittää heidän kehittämisehdotuksiaan näiden parantamiseksi ja luoda siltä pohjalta malli asiakasymmärryksestä. Tutkimus oli laadullinen ja toteutettiin etäyhteyksillä toteutetuilla puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla, johon haastateltiin 5 lapsiperheen vanhempaa ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Vanhemmat rekrytoitiin mukaan tutkimukseen eräässä kunnassa valmiiksi toimivasta asiakasraadista. Tulokset osoittivat että, vanhemmat kokivat palveluiden helpon tavoitettavuuden ja vanhempien oman äänen kuuluviin saamisen perheen palvelujen tarvetta ja toteutusta suunniteltaessa tärkeäksi. Ammattilaisten muodostamaa verkostoa perheen hyvinvoinnin edistämiseksi pidettiin pääsääntöisesti arvossa, mutta sen ei aina koettu toimivan sujuvasti perheen asioita edistäen. Vanhemmat kokivat perustason lähityöntekijän tuen ja avun tärkeäksi ja toivoivat ettei yhteys perustason työntekijään katkeaisi, vaikka asiakkuus siirtyisi esimerkiksi erikoissairaanhoidon puolelle, koska lähityöntekijällä oli monesti kokonaisvaltainen kuva perheen tilanteesta. Aitoa kuuntelua ja työntekijän läsnäoloa ja tavoitettavuutta arvostettiin. Tutkimus osoitti, että asiakkaiden kuulemista palvelujen suunnittelun ja toteutuksen suhteen tarvitaan. Tuloksista koottiin vanhempien asiakasymmärryksen malli, jota voidaan hyödyntää jatkossa terveydenhuollon ammattilaisten käytössä suunniteltaessa asiakasystävällisiä ja toimivia verkostomaisia lapsiperhepalveluita.