Etäjohtamisen kehittäminen Maanmittauslaitoksella
Leskinen, Mira (2021)
Leskinen, Mira
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025170
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia etäjohtamista Maanmittauslaitoksella. Johtaminen Maanmittauslaitoksella tapahtuu yleensä etänä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tunnistaa tämänhetkiset etäjohtamisen haasteet ja tuottaa toimintasuosituksia etäjohtamiseen Maanmittauslaitoksella.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselyllä. Haastateltavina olivat Huoneistojen ja kiinteistöjen omistusten palveluiden esihenkilöt ja työntekijät. Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että HUKI esihenkilöillä on yleistä tietoa, miten johdetaan ihmisiä etänä. Haasteena koettiin se, että heillä ei ollut konkreettisia käytännön ohjeita Maanmittauslaitoksen etäjohtamiseen, vaan joi-tain suurpiirteisiä linjauksia. Näin ollen jokainen heistä on luonut omat parhaaksi näkemänsä tavat johtaa ihmisiä etänä. Heillä on paljon alaisia (40–70 henkilöä), jonka vuoksi vuorovaikutukselle sekä yhteisöllisyydelle ei ole ollut riittävästi aikaa. Vuorovaikutus on sitä, että alainen ottaa itse tarvittaessa yhteyttä esihenkilöön ja tietää, että esihenkilö on tavoitettavissa. Esihenkilöt pohtivat, miten työntekijät saataisiin motivoitumaan niin, että jopa ylittäisivät tulostavoitteita, mutta silti pitäisivät mielessään muutkin tavoitteet kuin ainoastaan tulostavoitteet. Valvontaan ja palautteen antamiseen järjestetyt järjestelmät eivät ole toimivia, vaan pitäisi kehittää enemmän isolle joukolle toimiviksi.
Toimintasuosituksena ehdotettiin muun muassa: johtamismallit ja -periaatteet etäjohtamisen tueksi, konkreettisen etäjohtamisen koulutuksen järjestäminen, yhteisöllisyyden korostaminen tiimien muutoksella, itsearvioinnin käyttöönotto, asiantuntijoiden toimintaan vuosikello sekä henkilöstöperehdytys itseohjautuvuuteen ja itsensä johtamiseen. The purpose of the thesis was to study the remote management of the National Land Survey of Finland. Management at the National Land Survey of Finland is usually remote management. The aim of this thesis is to identify the current challenges of remote management and to produce recommendations for it in the National Land Survey of Finland.
The thesis was carried out as a case study. The data was collected through thematic interviews and questionnaires. The interviewees were managers and employees of the Services for Apartments and Real Estate Ownership, HUKI. The conclusion of the thesis research is that the supervisors at HUKI have general knowledge of how to manage people remotely. The challenge seemed to be that they did not have concrete and practical guidelines for remote management in the Land Registry. Consequently, each of the managers had created their own way of managing people remotely. They have many subordinates (40-70 people per person), which means that there has not been enough time for interaction and networking with the community. Interaction means that the employees themselves contact the supervisor when necessary and know that the is available. The management staff reflected on how to motivate staff to exceed their performance targets, but also how to keep in mind the other. The systems for monitoring and feedback are not working and should be developed to work better for a larger number of people.
Suggestions for action included, for example the management models and principles to support remote management, concrete training on remote management, emphasis on community building through team change, introduction of self-evaluation, a yearly calendar of expert activities, and staff training on self-direction and self-management.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja kyselyllä. Haastateltavina olivat Huoneistojen ja kiinteistöjen omistusten palveluiden esihenkilöt ja työntekijät. Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että HUKI esihenkilöillä on yleistä tietoa, miten johdetaan ihmisiä etänä. Haasteena koettiin se, että heillä ei ollut konkreettisia käytännön ohjeita Maanmittauslaitoksen etäjohtamiseen, vaan joi-tain suurpiirteisiä linjauksia. Näin ollen jokainen heistä on luonut omat parhaaksi näkemänsä tavat johtaa ihmisiä etänä. Heillä on paljon alaisia (40–70 henkilöä), jonka vuoksi vuorovaikutukselle sekä yhteisöllisyydelle ei ole ollut riittävästi aikaa. Vuorovaikutus on sitä, että alainen ottaa itse tarvittaessa yhteyttä esihenkilöön ja tietää, että esihenkilö on tavoitettavissa. Esihenkilöt pohtivat, miten työntekijät saataisiin motivoitumaan niin, että jopa ylittäisivät tulostavoitteita, mutta silti pitäisivät mielessään muutkin tavoitteet kuin ainoastaan tulostavoitteet. Valvontaan ja palautteen antamiseen järjestetyt järjestelmät eivät ole toimivia, vaan pitäisi kehittää enemmän isolle joukolle toimiviksi.
Toimintasuosituksena ehdotettiin muun muassa: johtamismallit ja -periaatteet etäjohtamisen tueksi, konkreettisen etäjohtamisen koulutuksen järjestäminen, yhteisöllisyyden korostaminen tiimien muutoksella, itsearvioinnin käyttöönotto, asiantuntijoiden toimintaan vuosikello sekä henkilöstöperehdytys itseohjautuvuuteen ja itsensä johtamiseen.
The thesis was carried out as a case study. The data was collected through thematic interviews and questionnaires. The interviewees were managers and employees of the Services for Apartments and Real Estate Ownership, HUKI. The conclusion of the thesis research is that the supervisors at HUKI have general knowledge of how to manage people remotely. The challenge seemed to be that they did not have concrete and practical guidelines for remote management in the Land Registry. Consequently, each of the managers had created their own way of managing people remotely. They have many subordinates (40-70 people per person), which means that there has not been enough time for interaction and networking with the community. Interaction means that the employees themselves contact the supervisor when necessary and know that the is available. The management staff reflected on how to motivate staff to exceed their performance targets, but also how to keep in mind the other. The systems for monitoring and feedback are not working and should be developed to work better for a larger number of people.
Suggestions for action included, for example the management models and principles to support remote management, concrete training on remote management, emphasis on community building through team change, introduction of self-evaluation, a yearly calendar of expert activities, and staff training on self-direction and self-management.