Sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista kolmivuorotyössä
Heikkilä, Henna; Sormunen, Jenni (2021)
Heikkilä, Henna
Sormunen, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724112
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista kolmivuorotyössä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa sairaanhoitajien työhyvinvointia edistävistä ja heikentävistä tekijöistä kolmivuorotyössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka vaiheita ovat tutkimuskysymysten muodostaminen, aineiston valitseminen, sisällön analyysi ja tuotettujen tulosten tarkasteleminen. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä tekijät edistävät sairaanhoitajien työhyvinvointia kolmivuorotyössä? Mitkä tekijät heikentävät sairaanhoitajien työhyvinvointia kolmivuorotyössä? Kirjallisuuskatsaukseen sisältyi kymmenen tutkimusta.
Työhyvinvointi muodostuu mielekkäästä työstä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Motivoivalla johtamisella, työyhteisön ilmapiirillä ja työntekijöiden ammattitaidolla on työhyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Hyvä työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen, joka taas kasvattaa työn tuottavuutta, työhön sitoutumista, lisää vapaa-ajan hyvinvointia sekä vähentää sairaspoissaoloja. Työhyvinvoinnilla on kokonaisvaltainen vaikutus työntekijän elämään. Sairaanhoitajien kokema työhyvinvointi on monen asian summa. Sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat niin yksilölliset tekijät kuin myös työhön liittyvät eri osa-alueet. Toimiva työvuorosuunnittelu, mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin ja työ- ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen voivat lisätä työntekijän työhyvinvointia, mutta se tarvitsee toteutuakseen toimivan työyhteisön, kannustavan ja tasapuolisen esimiehen sekä työntekijän halun osallistua aktiivisesti työvuorosuunnitteluun. The purpose of the study is to describe the nurses' experiences of factors that promote
and weaken well-being at work in three-shift work. The research method used was a descriptive literature review, the steps of which were to compile research questions, select material, analyze the content, and review the results produced. The study sought answers to the following research questions: What factors contribute to the well-being of nurses at work in three-shift work? What factors impair nurses' well-being at work in three-shift work? The literature review included ten studies.
Well-being at work consists of meaningful work, health, safety and well-being. Motivational
management, the atmosphere of the work community and the professional skills of employees increase well-being at work. When well-being at work is in order, it affects coping at work, which in turn increases work productivity, commitment to work and reduces sick leave, as well as increases leisure well-being. Well-being at work has a holistic impact on an employee's life.
The well-being at work experienced by nurses is the sum of many factors. Nurses’ well-being at work of is affected by individual factors as well as various aspects related to work. Effective shift planning, the opportunity to influence one's own shifts and the successful work-life balance life can increase an employee's well-being at work, but it requires a well-functioning work community, an encouraging and equitable supervisor and an employee's active participation in shift planning.
Työhyvinvointi muodostuu mielekkäästä työstä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Motivoivalla johtamisella, työyhteisön ilmapiirillä ja työntekijöiden ammattitaidolla on työhyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Hyvä työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen, joka taas kasvattaa työn tuottavuutta, työhön sitoutumista, lisää vapaa-ajan hyvinvointia sekä vähentää sairaspoissaoloja. Työhyvinvoinnilla on kokonaisvaltainen vaikutus työntekijän elämään. Sairaanhoitajien kokema työhyvinvointi on monen asian summa. Sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat niin yksilölliset tekijät kuin myös työhön liittyvät eri osa-alueet. Toimiva työvuorosuunnittelu, mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin ja työ- ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen voivat lisätä työntekijän työhyvinvointia, mutta se tarvitsee toteutuakseen toimivan työyhteisön, kannustavan ja tasapuolisen esimiehen sekä työntekijän halun osallistua aktiivisesti työvuorosuunnitteluun.
and weaken well-being at work in three-shift work. The research method used was a descriptive literature review, the steps of which were to compile research questions, select material, analyze the content, and review the results produced. The study sought answers to the following research questions: What factors contribute to the well-being of nurses at work in three-shift work? What factors impair nurses' well-being at work in three-shift work? The literature review included ten studies.
Well-being at work consists of meaningful work, health, safety and well-being. Motivational
management, the atmosphere of the work community and the professional skills of employees increase well-being at work. When well-being at work is in order, it affects coping at work, which in turn increases work productivity, commitment to work and reduces sick leave, as well as increases leisure well-being. Well-being at work has a holistic impact on an employee's life.
The well-being at work experienced by nurses is the sum of many factors. Nurses’ well-being at work of is affected by individual factors as well as various aspects related to work. Effective shift planning, the opportunity to influence one's own shifts and the successful work-life balance life can increase an employee's well-being at work, but it requires a well-functioning work community, an encouraging and equitable supervisor and an employee's active participation in shift planning.