Ravintolan työntekijöiden työhyvinvoinnin kartoitus
Orava, Terhi (2021)
Orava, Terhi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402096496
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402096496
Tiivistelmä
Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava, ja siksi yrityksen olisikin hyvä selvittää ja ylläpitää mahdollisuuksien mukaan työntekijöidensä kokemaa työhyvinvointia. Koettuun työhyvinvointiin vaikuttavat sekä työpaikan ulkoiset että sisäiset asiat. Työntekijällä on mahdollisuus ylläpitää omaa työhyvinvointiaan vapaa-aikana tekemillään päätöksillä. Esimerkiksi monipuolinen liikunta, riittävä uni ja palautuminen edesauttavat työhyvinvointia. Työpaikan sisällä koettuun työhyvinvointiin vaikuttavia asioita ovat muun muassa koettu työturvallisuus, yhteisöllisyys, tasa-arvoinen kohtelu, työstään saatu arvostus ja oma innostus työn jälkeään kohtaan.
Työn tavoitteena oli antaa toimeksiantajalle kehitysehdotuksia siitä, kuinka se voisi parantaa työntekijöidensä työhyvinvointia työpaikalla. Tämä tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena ravintolan työntekijöille. Tutkimusta varten tehty kysely lähetettiin vastaajille sähköisesti. Kyselyn vastaajien anonymiteetti säilyi, ja siten varmistettiin todenmukainen kuva vastaajien kokemasta työhyvinvoinnista. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä tapaa.
Kyselyn tuloksista selvisi, että korona-aika on vaikuttanut työntekijöiden työhyvinvointiin alentavasti. Esimerkiksi vastaajien stressitasojen ja mielenterveyden on koettu muuttuneen poikkeusolojen aikana. Lisäksi pitkät, usein yli työajan jatkuvat työt ovat vaikuttaneet vastaajien jaksamiseen työssään. Yhteensä 73 % vastaajista koki työnsä henkisesti raskaaksi ja 87 % vastaajista koki työnsä fyysisesti raskaaksi. Vastaajat toivoivat työpaikalleen muun muassa lisää työvoimaa ja uusia kunnossa olevia apuvälineitä, jotka laskisivat työn kuormittavuutta.
Suurin osa vastaajista koki työilmapiirinsä ja tasa-arvoisen kohtelun työpaikalla olevan hyvää ja töihin meno on aina mielekästä. 88 % vastaajista koki tulevansa hyvin toimeen muiden työntekijöiden ja lähiesimiehensä kanssa.
Kyselyn tuloksista voidaan todeta, että työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi työnantaja voisi esimerkiksi etsiä keinoja, joilla alentaa työn koettua kuormittavuutta ja osoittavaa arvostustaan työntekijöiden tekemää työtä kohtaan useammin.
Työn tavoitteena oli antaa toimeksiantajalle kehitysehdotuksia siitä, kuinka se voisi parantaa työntekijöidensä työhyvinvointia työpaikalla. Tämä tutkimus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena ravintolan työntekijöille. Tutkimusta varten tehty kysely lähetettiin vastaajille sähköisesti. Kyselyn vastaajien anonymiteetti säilyi, ja siten varmistettiin todenmukainen kuva vastaajien kokemasta työhyvinvoinnista. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä tapaa.
Kyselyn tuloksista selvisi, että korona-aika on vaikuttanut työntekijöiden työhyvinvointiin alentavasti. Esimerkiksi vastaajien stressitasojen ja mielenterveyden on koettu muuttuneen poikkeusolojen aikana. Lisäksi pitkät, usein yli työajan jatkuvat työt ovat vaikuttaneet vastaajien jaksamiseen työssään. Yhteensä 73 % vastaajista koki työnsä henkisesti raskaaksi ja 87 % vastaajista koki työnsä fyysisesti raskaaksi. Vastaajat toivoivat työpaikalleen muun muassa lisää työvoimaa ja uusia kunnossa olevia apuvälineitä, jotka laskisivat työn kuormittavuutta.
Suurin osa vastaajista koki työilmapiirinsä ja tasa-arvoisen kohtelun työpaikalla olevan hyvää ja töihin meno on aina mielekästä. 88 % vastaajista koki tulevansa hyvin toimeen muiden työntekijöiden ja lähiesimiehensä kanssa.
Kyselyn tuloksista voidaan todeta, että työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi työnantaja voisi esimerkiksi etsiä keinoja, joilla alentaa työn koettua kuormittavuutta ja osoittavaa arvostustaan työntekijöiden tekemää työtä kohtaan useammin.