Työtyytyväisyyden selvittäminen ja kehittäminen eräässä ohjelmistoalan pk-yrityksessä.

Abstract

Tämän opinnäytetyön ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää yhden ohjelmistokehitysalalla toimivan pk-yrityksen työtyytyväisyyden taso tutkimushetkellä. Toissijaisena tarkoituksena oli tunnistaa työtyytyväisyyteen positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavat tekijät ja mallintaa strategia työtyytyväisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä nykyisellä yrityksen laajuudella että erityisesti yrityksen edelleen kasvaessa. Toimeksiannon tehnyt yritys on kasvanut viime vuosina niin taloudellisilla tunnusluvuilla kuin työntekijämäärälläkin mitattuna, ja yrityksessä tavoitellaan samanlaista kasvua tulevillekin vuosille. Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantajan tarpeisiin, eikä tulosten ole tarkoitus olla yleistettäviä, mutta niitä on silti mahdollista käyttää jonkinasteisena apuvälineenä vastaavien yritysten toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee henkilön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä niihin vaikuttavine osatekijöineen. Viitekehys rakennettiin tutkimuskirjallisuudesta ja digitaalisista lähteistä.

Tutkimusmenetelmältään opinnäytetyön tutkimusosuus on monimenetelmäinen kyselytutkimus, jossa kvantitatiivisten menetelmien rinnalla käytettiin aiheen subjektiivisuuden vuoksi osittain kvalitatiivisia menetelmiä syvemmän ymmärryksen saamiseksi.

Tutkimuksen avulla saatujen tulosten perusteella voidaan todeta yrityksen työtyytyväisyyden olevan tällä hetkellä hyvällä tasolla. Positiivisia asioita on selvästi enemmän kuin negatiivisia, mutta niiltäkään yrityksessä ei ole vältytty. Suurimpana työtyytyväisyyttä heikentävänä tekijänä korostuu ajoittain liian suureksi kasvava työkuorma. Muita negatiivisia tekijöitä ovat yrityksen huono sisäinen viestintä ja osittain siitä seuraava epäselvyys yksittäisen työntekijän tavoitteiden ja tehtävien määrittelystä; jokainen työntekijä ei aina tiedä selvästi omia tehtäviään ja mitä heiltä odotetaan.

Suosittelen yritystä lisäämään ja selkeyttämään viestintää, lisäämään henkilöstöresursseja taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa ja suorittamaan työtyytyväisyydestä matalan kynnyksen seurantatutkimusta. Suosittelen myös työntekijöiden ottamista mukaan yrityksen strategiatyöhön siinä määrin kuin se on mahdollista, sekä osallistamaan työntekijöitä myös yrityksen arvojen määrittelyyn.