Hakijakokemus ja vuorovaikutus videohaastattelussa
Chabbi, Safija (2021)
Chabbi, Safija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922518
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa opinnäytetyön tilaajayrityksen
videohaastatteluprosessin hakijakokemuksen muodostumista ja videovälitteisen vuorovaikutuksen toteutumista. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen koronapandemian aiheuttamien ja työnteon muotoihin vaikuttaneiden kokoontumisrajoitusten, sekä suositusten vuoksi. Ajankohtaisuus ja merkityksellisyys liittyvät vahvasti myös hakijakokemukseen, joka on tärkein työkalu vetovoimaisen työnantajamielikuvan rakentamisessa. Aloilla, joilla hakija- ja osaajapula ovat kasvussa, työnantajamielikuvan tärkeys korostuu. Hyvä työnantajamielikuva lisää yritysten houkuttelevuutta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin sähköisellä tutkimuslomakekyselyllä opinnäytetyön tilaajayrityksen työnhakijoille. Tutkimuskohteena olivat tilaajayrityksen palvelualojen työnhakijat, jotka tilaajayritys haastatteli tutkimuksen aikana videoyhteyden kautta. Työn teoreettisen viitekehyksen pääteemat ovat työhaastattelu osana rekrytointia, hakijakokemus ja työnantajamielikuva, sekä vuorovaikutus työhaastattelussa. Kaikki teemat ovat tukena opinnäytetyön tutkimusosuudelle, antaen pohjatietoa tutkimustulosten tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen. Teoriaosuudessa käytettiin kirjallisen ja audio-materiaalin lisäksi lähteenä tilaajayrityksellä työskentelevän rekrytointialan ammattilaisen näkökulmaa hakijakokemuksesta, sekä työnantajamielikuvasta.
Tutkimus osoitti, että opinnäytetyön tilaajayrityksen videohaastatteluprosessi oli hakijoiden mielestä toimiva kokonaisuus ja vuorovaikutus oli sujuvaa. Videohaastattelun puolesta puhuivat käytännöllisyys, nopeus ja se, että toiminnalla ei ollut aikaan tai tilaan liittyviä rajoitteita. Haasteita toivat videoyhteyden toimimattomuus ja viive, myös katsekontaktin saaminen oli vaikeampaa. Onnistuneeseen hakijakokemukseen vaikuttivat haastattelijan ammattitaito, vuorovaikutusosaaminen, aito läsnä oleminen ja kuunteleminen.
videohaastatteluprosessin hakijakokemuksen muodostumista ja videovälitteisen vuorovaikutuksen toteutumista. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen koronapandemian aiheuttamien ja työnteon muotoihin vaikuttaneiden kokoontumisrajoitusten, sekä suositusten vuoksi. Ajankohtaisuus ja merkityksellisyys liittyvät vahvasti myös hakijakokemukseen, joka on tärkein työkalu vetovoimaisen työnantajamielikuvan rakentamisessa. Aloilla, joilla hakija- ja osaajapula ovat kasvussa, työnantajamielikuvan tärkeys korostuu. Hyvä työnantajamielikuva lisää yritysten houkuttelevuutta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin sähköisellä tutkimuslomakekyselyllä opinnäytetyön tilaajayrityksen työnhakijoille. Tutkimuskohteena olivat tilaajayrityksen palvelualojen työnhakijat, jotka tilaajayritys haastatteli tutkimuksen aikana videoyhteyden kautta. Työn teoreettisen viitekehyksen pääteemat ovat työhaastattelu osana rekrytointia, hakijakokemus ja työnantajamielikuva, sekä vuorovaikutus työhaastattelussa. Kaikki teemat ovat tukena opinnäytetyön tutkimusosuudelle, antaen pohjatietoa tutkimustulosten tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen. Teoriaosuudessa käytettiin kirjallisen ja audio-materiaalin lisäksi lähteenä tilaajayrityksellä työskentelevän rekrytointialan ammattilaisen näkökulmaa hakijakokemuksesta, sekä työnantajamielikuvasta.
Tutkimus osoitti, että opinnäytetyön tilaajayrityksen videohaastatteluprosessi oli hakijoiden mielestä toimiva kokonaisuus ja vuorovaikutus oli sujuvaa. Videohaastattelun puolesta puhuivat käytännöllisyys, nopeus ja se, että toiminnalla ei ollut aikaan tai tilaan liittyviä rajoitteita. Haasteita toivat videoyhteyden toimimattomuus ja viive, myös katsekontaktin saaminen oli vaikeampaa. Onnistuneeseen hakijakokemukseen vaikuttivat haastattelijan ammattitaito, vuorovaikutusosaaminen, aito läsnä oleminen ja kuunteleminen.