0-6 kuukauden ikäisen lapsen sensomotorisen kehityksen tukeminen - opas vanhemmille
Niskanen, Helena (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Niskanen, Helena
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722115
Tiivistelmä
Lievät poikkeamat lasten motorisessa kehityksessä ovat yleisiä, eivätkä ne automaattisesti ole merkki neurologisesta tai kehityksen häiriöstä. Moniin niistä voidaan vaikuttaa ohjaamalla vanhempia lapsen käsittelyssä. Samoilla keinoilla voidaan tukea kaikkien lasten sensomotorisen kehityksen etenemistä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Vantaan kaupungin lasten fysioterapeuttien kanssa. Heillä oli tarve kirjalliselle oppaalle, jossa ohjataan vanhempia 0-6 kuukauden ikäisen lapsen sensomotorista kehitystä tukevaan käsittelyyn. Kehittämistyön tuloksena syntyi opaslehtinen Vantaan kaupungin lasten fysioterapeuttien työvälineeksi ja vanhempien tueksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui motoriikasta osana ihmisen kehitystä, alle puolen vuoden ikäisen lapsen sensomotorisesta kehityksestä sekä normaalin kehityksen variaatioista ja keinoista vaikuttaa niihin. Teoreettinen viitekehys koottiin pääsääntöisesti kirjallisuuslähteitä käyttäen. Systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, onko aiheesta uutta tutkimustietoa.
Uutta tutkimusta vanhempien käsittelyn vaikutuksesta lapsen motoriseen kehitykseen ei juurikaan löytynyt. Kaikissa valituissa tutkimuksissa korostui perheen keskeinen rooli lapsen kuntoutuksessa. Monipuolinen käsittely ja eri asennoissa lapsen kanssa leikkiminen luovat lapsen motoriikkaa haastavia tilanteita. Toistuessaan perheen arjessa lukemattomia kertoja päivän aikana ne johtavat lapsen sensomotoristen taitojen kehittymiseen. Katsauksen tulokset olivat yhteneväisiä kirjallisuuden kanssa, vaikkakin manuaalisia tekniikoita pidettiin yhdessä tutkimuksessa hyödyttöminä tai jopa haitallisina lapsen sensomotoriselle kehitykselle.
Sensomotorisen kehityksen tukemisen opas syntyi kirjallisuuskatsauksen tulosten, kirjallisuuden sekä projektiin osallistuneiden lasten fysioterapeuttien tiedon ja kokemuksen pohjalta. Oppaan toimivuutta arvioitiin lasten fysioterapeuttien ja lasten vanhempien antaman palautteen perusteella. Luonteva jatkumo tälle opinnäytetyölle olisi tuottaa Vantaan kaupungille vastaava opas 6–12 kuukauden ikäisen lapsen sensomotorisen kehityksen tukemisesta. Fysioterapeuttien monikulttuurisen asiakaskunnan huomioon ottaen olisi mielenkiintoista selvittää eri kulttuurien, erityisesti pääkaupunkiseudulla edustettujen, vaikutuksia lasten hoito- ja käsittelytapoihin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui motoriikasta osana ihmisen kehitystä, alle puolen vuoden ikäisen lapsen sensomotorisesta kehityksestä sekä normaalin kehityksen variaatioista ja keinoista vaikuttaa niihin. Teoreettinen viitekehys koottiin pääsääntöisesti kirjallisuuslähteitä käyttäen. Systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, onko aiheesta uutta tutkimustietoa.
Uutta tutkimusta vanhempien käsittelyn vaikutuksesta lapsen motoriseen kehitykseen ei juurikaan löytynyt. Kaikissa valituissa tutkimuksissa korostui perheen keskeinen rooli lapsen kuntoutuksessa. Monipuolinen käsittely ja eri asennoissa lapsen kanssa leikkiminen luovat lapsen motoriikkaa haastavia tilanteita. Toistuessaan perheen arjessa lukemattomia kertoja päivän aikana ne johtavat lapsen sensomotoristen taitojen kehittymiseen. Katsauksen tulokset olivat yhteneväisiä kirjallisuuden kanssa, vaikkakin manuaalisia tekniikoita pidettiin yhdessä tutkimuksessa hyödyttöminä tai jopa haitallisina lapsen sensomotoriselle kehitykselle.
Sensomotorisen kehityksen tukemisen opas syntyi kirjallisuuskatsauksen tulosten, kirjallisuuden sekä projektiin osallistuneiden lasten fysioterapeuttien tiedon ja kokemuksen pohjalta. Oppaan toimivuutta arvioitiin lasten fysioterapeuttien ja lasten vanhempien antaman palautteen perusteella. Luonteva jatkumo tälle opinnäytetyölle olisi tuottaa Vantaan kaupungille vastaava opas 6–12 kuukauden ikäisen lapsen sensomotorisen kehityksen tukemisesta. Fysioterapeuttien monikulttuurisen asiakaskunnan huomioon ottaen olisi mielenkiintoista selvittää eri kulttuurien, erityisesti pääkaupunkiseudulla edustettujen, vaikutuksia lasten hoito- ja käsittelytapoihin.