Digitaalisen kulttuuriperinnön käyttö ja arvon muodostuminen verkkoyhteisöissä ja Museoviraston Finna-palvelussa
Kettunen, Jari (2021)
Kettunen, Jari
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112622014
Tiivistelmä
Museot osallistuvat käynnissä olevaan digitalisaatioon digitoimalla ja julkaisemalla kokoelmiaan. Tulevaisuudessa niiden on lisäksi uudistettava liiketoimintamallejaan ja lähestyttävä asiakkaitaan uudella tavalla. Kehittämistyön lähtökohtana oli selvittää, miten museot voivat vastata digitalisaation haasteisiin. Kehittämisen kohteena oli Museoviraston Finna-palvelu, mutta tulokset ovat yleistettävissä museoalalle.
Kehittämistyössä selvitettiin, miten ja missä digitaalista kulttuuriperintöä käytetään verkossa sekä millainen on Museoviraston Finna-palvelun käyttäjäkokemus. Toiseksi selvitettiin, millaista arvoa digitaalinen kulttuuriperintö ja Finna-palvelu tuo käyttäjille. Kolmanneksi selvitettiin, millaisin strategisin keinoin ja kehittämismenetelmin Museovirasto voi lisätä käyttäjien saamaa arvoa. Kehittämistyön lähestymistavaksi valittiin palvelumuotoilu ja käyttäjälähtöisyys, minkä tarkoituksena oli tuoda palvelujen ja liiketoimintamallin kehittämiseen asiakaskeskeinen näkökulma. Teoreettisena viitekehyksenä oli palveluliiketoimintamallin arvo ja arvonmuodostus yhdistettynä käyttäjäkokemukseen. Digitaalisen kulttuuriperinnön ja Museoviraston Finna-palvelun käyttöä ja arvoa kartoitettiin muun muassa netnografialla ja käyttäjätesteillä.
Kehittämistyö tuotti Museovirastolle uutta asiakasymmärrystä sekä työkaluja liiketoiminnan strategiseen ajatteluun. Uuden asiakasymmärryksen mukaan digitaalinen kulttuuriperintö liittyy moniin arvoihin. Sillä on tiedollista, sosiaalista, emotionaalista ja esteettistä arvoa asiakkaille. Kehittämistyön mukaan Museoviraston Finna-palvelun nykyinen liiketoimintalogiikka ja arvon muodostuminen siinä on tuotekeskeistä. Uusi palvelu- ja asiakaskeskeinen liiketoimintalogiikka hahmoteltiin palvelulogiikan liiketoimintamallikartalle, jota organisaatio voi käyttää strategisena työkalunaan. Uusi arvolupaus asiakkaille on aineistojen tarjoaminen ja verkkosivuston kehittäminen heidän käyttötapoihinsa ja kehittämistyössä löydettyihin arvoihin perustuen. Tuomalla digitaalisia kulttuuriperintöaineistoja sosiaaliseen mediaan organisaatio pääsee lähemmäksi asiakkaidensa maailmaa, ja asiakkaat saavat puolestaan helposti aineistoja sinne, missä he liikkuvat.
Kehittämistyössä selvitettiin, miten ja missä digitaalista kulttuuriperintöä käytetään verkossa sekä millainen on Museoviraston Finna-palvelun käyttäjäkokemus. Toiseksi selvitettiin, millaista arvoa digitaalinen kulttuuriperintö ja Finna-palvelu tuo käyttäjille. Kolmanneksi selvitettiin, millaisin strategisin keinoin ja kehittämismenetelmin Museovirasto voi lisätä käyttäjien saamaa arvoa. Kehittämistyön lähestymistavaksi valittiin palvelumuotoilu ja käyttäjälähtöisyys, minkä tarkoituksena oli tuoda palvelujen ja liiketoimintamallin kehittämiseen asiakaskeskeinen näkökulma. Teoreettisena viitekehyksenä oli palveluliiketoimintamallin arvo ja arvonmuodostus yhdistettynä käyttäjäkokemukseen. Digitaalisen kulttuuriperinnön ja Museoviraston Finna-palvelun käyttöä ja arvoa kartoitettiin muun muassa netnografialla ja käyttäjätesteillä.
Kehittämistyö tuotti Museovirastolle uutta asiakasymmärrystä sekä työkaluja liiketoiminnan strategiseen ajatteluun. Uuden asiakasymmärryksen mukaan digitaalinen kulttuuriperintö liittyy moniin arvoihin. Sillä on tiedollista, sosiaalista, emotionaalista ja esteettistä arvoa asiakkaille. Kehittämistyön mukaan Museoviraston Finna-palvelun nykyinen liiketoimintalogiikka ja arvon muodostuminen siinä on tuotekeskeistä. Uusi palvelu- ja asiakaskeskeinen liiketoimintalogiikka hahmoteltiin palvelulogiikan liiketoimintamallikartalle, jota organisaatio voi käyttää strategisena työkalunaan. Uusi arvolupaus asiakkaille on aineistojen tarjoaminen ja verkkosivuston kehittäminen heidän käyttötapoihinsa ja kehittämistyössä löydettyihin arvoihin perustuen. Tuomalla digitaalisia kulttuuriperintöaineistoja sosiaaliseen mediaan organisaatio pääsee lähemmäksi asiakkaidensa maailmaa, ja asiakkaat saavat puolestaan helposti aineistoja sinne, missä he liikkuvat.