Asiantuntijoiden työhyvinvointikokemukset 2021
Laukkanen, Marjo (2021)
Laukkanen, Marjo
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521892
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiantuntijatehtävissä työskentelevien työhyvinvointikokemuksia vuonna 2021. Lisäksi tarkoituksena oli raportoida seikkoja, jotka asiantuntijat kokevat tukevan tai heikentävän työhyvinvointiaan, ja odotuksia, joita asiantuntijat liittävät työhyvinvoinnin kokemukseen.
Tehdyssä selvityksessä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä viisi eri alojen ja organisaatioiden asiantuntijatehtävissä toimivaa henkilöä.
Haastatteluiden tuloksena selvisi, että vaikka asiantuntijatyön luonne koettiin usein kaoottiseksi ja työn määrä suureksi, asiantuntijoilla oli käytössään monia työhyvinvointia tukevia omia selviytymiskeinoja. Työnantajan toiminnasta saatiin tukea työhyvinvointiin, mutta myös heikentäviä tekijöitä löytyi siltä alueelta. Työpaikan hyvällä ilmapiirillä ja kollegoiden tuella koettiin olevan suuri merkitys asiantuntijoiden työhyvinvointia tukevana asiana. Asiantuntijoiden työhyvinvointi on tehtyjen haastatteluiden perusteella kehittynyt parempaan suuntaan vuoden 2021 kuluessa, kun huoli koronapandemian jatkumisesta on hälventynyt ja on osittain päästy jälleen lähemmäksi työyhteisöä.
Selvitys osoitti, että asiantuntijat kantavat paljon vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja arvostavat erityisesti työnantajan joustavaa ja kannustavaa suhtautumista sekä selkeää ja johdonmukaista töiden järjestelyä ja viestintää. Organisaatioiden toiminnassa ja johtamisessa on asiantuntijan työhyvinvoinnin näkökulmasta edelleen kehitettävää, ja yhteisöllisyyden merkityksen korostuminen haastaa organisaatioita etsimään uusia toimintamalleja ja luomaan luottamusta osapuolten kesken.
Tehdyssä selvityksessä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin haastattelemalla puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä viisi eri alojen ja organisaatioiden asiantuntijatehtävissä toimivaa henkilöä.
Haastatteluiden tuloksena selvisi, että vaikka asiantuntijatyön luonne koettiin usein kaoottiseksi ja työn määrä suureksi, asiantuntijoilla oli käytössään monia työhyvinvointia tukevia omia selviytymiskeinoja. Työnantajan toiminnasta saatiin tukea työhyvinvointiin, mutta myös heikentäviä tekijöitä löytyi siltä alueelta. Työpaikan hyvällä ilmapiirillä ja kollegoiden tuella koettiin olevan suuri merkitys asiantuntijoiden työhyvinvointia tukevana asiana. Asiantuntijoiden työhyvinvointi on tehtyjen haastatteluiden perusteella kehittynyt parempaan suuntaan vuoden 2021 kuluessa, kun huoli koronapandemian jatkumisesta on hälventynyt ja on osittain päästy jälleen lähemmäksi työyhteisöä.
Selvitys osoitti, että asiantuntijat kantavat paljon vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja arvostavat erityisesti työnantajan joustavaa ja kannustavaa suhtautumista sekä selkeää ja johdonmukaista töiden järjestelyä ja viestintää. Organisaatioiden toiminnassa ja johtamisessa on asiantuntijan työhyvinvoinnin näkökulmasta edelleen kehitettävää, ja yhteisöllisyyden merkityksen korostuminen haastaa organisaatioita etsimään uusia toimintamalleja ja luomaan luottamusta osapuolten kesken.