Kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden sairaanhoitaja: laadullinen kyselytutkimus Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden työntekijöille oman sairaanhoitajan tarpeesta
Repo, Venla; Ålander, Annareetta (2021)
Repo, Venla
Ålander, Annareetta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521773
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden henkilökunnan ajatuksia oman sairaanhoitajan työnkuvan tarpeellisuudesta. Kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä ei ole tällä hetkellä sairaanhoitaja -nimikkeellä työskentelevää henkilöä, jolla olisi sairaanhoitajan tehtävänkuva. Asumispalveluyksiköissä toteutetaan laajasti lääkehoitoa ja hoitotyön auttamiskeinoja. Hoito kattaa koko asiakkaan elinkaaren, jolloin myös asiakkaan ikääntyessä hoidon tarve voi yllättäen muuttua.
Tutkimustietoa kehitysvammaisuudesta ja sairaanhoitajan työnkuvasta kehitysvammatyössä hoitotieteen näkökulmasta on aiemmin tehty vähän. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli viiden (5) kehitysvammaisten asumispalveluyksikön työntekijät, joita tutkimushetkellä oli yhteensä 34. Tutkimus toteutettiin Webropol-palvelun kautta sähköisesti. Kyselyyn vastasi kahdeksan työntekijää. Lisäksi työntekijöiden kyselyn vastausten perusteella järjestettiin Learning cafe -työpaja yksiköiden vastaavien ohjaajien/lähiesihenkilöiden kanssa etäyhteyksin, jossa aihetta pohdittiin eri näkökulmista. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Henkilökunnalle tehdyn kyselyn vastauksien ja Learning cafe -työpajan osallistujien mielipiteiden perusteella sairaanhoitajaa kaivattaisiin yksiköihin lääkehoidon kokonaisuuden hoitoon, kliinisiin kädentaitoihin ja hoidon tarpeen arviointiin sekä ylläpitämään muun henkilökunnan kliinistä osaamista. Myös työnjako koettiin järkeväksi toteuttaa koulutuksen perusteella, jolloin jokainen työntekijä voisi keskittyä ammatillisiin vahvuusalueisiinsa. Tuolloin yksikön oma sairaanhoitaja tekisi asiakkaalle esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin jo asumispalveluyksikössä, jolloin neuvoa kysyvät yhteydenotot terveydenhuollon puolelle mahdollisesti vähenisivät.
Johtopäätöksenä todettiin, että tämän opinnäytetyön tutkimuksen perusteella kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä sairaanhoitajan tuoman terveydenhoidollisen osaamisen myötä moniammatillisuus yksiköissä lisääntyisi. Tutkimusten mukaan luottamuksellisen hoitosuhteen muodostaminen kehitysvammaisen ja hoitajan välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tuttu sairaanhoitaja lisäisi asiakkaiden hoitomyönteisyyttä. Kehittämisehdotuksena voisi olla sairaanhoitajan työnkuvan ja -tehtävien määrittely yksiköihin.
Tutkimustietoa kehitysvammaisuudesta ja sairaanhoitajan työnkuvasta kehitysvammatyössä hoitotieteen näkökulmasta on aiemmin tehty vähän. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli viiden (5) kehitysvammaisten asumispalveluyksikön työntekijät, joita tutkimushetkellä oli yhteensä 34. Tutkimus toteutettiin Webropol-palvelun kautta sähköisesti. Kyselyyn vastasi kahdeksan työntekijää. Lisäksi työntekijöiden kyselyn vastausten perusteella järjestettiin Learning cafe -työpaja yksiköiden vastaavien ohjaajien/lähiesihenkilöiden kanssa etäyhteyksin, jossa aihetta pohdittiin eri näkökulmista. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Henkilökunnalle tehdyn kyselyn vastauksien ja Learning cafe -työpajan osallistujien mielipiteiden perusteella sairaanhoitajaa kaivattaisiin yksiköihin lääkehoidon kokonaisuuden hoitoon, kliinisiin kädentaitoihin ja hoidon tarpeen arviointiin sekä ylläpitämään muun henkilökunnan kliinistä osaamista. Myös työnjako koettiin järkeväksi toteuttaa koulutuksen perusteella, jolloin jokainen työntekijä voisi keskittyä ammatillisiin vahvuusalueisiinsa. Tuolloin yksikön oma sairaanhoitaja tekisi asiakkaalle esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin jo asumispalveluyksikössä, jolloin neuvoa kysyvät yhteydenotot terveydenhuollon puolelle mahdollisesti vähenisivät.
Johtopäätöksenä todettiin, että tämän opinnäytetyön tutkimuksen perusteella kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä sairaanhoitajan tuoman terveydenhoidollisen osaamisen myötä moniammatillisuus yksiköissä lisääntyisi. Tutkimusten mukaan luottamuksellisen hoitosuhteen muodostaminen kehitysvammaisen ja hoitajan välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tuttu sairaanhoitaja lisäisi asiakkaiden hoitomyönteisyyttä. Kehittämisehdotuksena voisi olla sairaanhoitajan työnkuvan ja -tehtävien määrittely yksiköihin.