Modernin esihenkilön rooli organisaatiossa
Varis, Eveliina (2021)
Varis, Eveliina
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102518904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102518904
Tiivistelmä
Opinnäytetyön ytimessä on perinteisten johtamismenetelmien haastaminen uudella, innovatiivisella johtamismenetelmällä.
Toimeksiantajaorganisaatio on ottanut käyttöönsä uuden innovatiivisen johtamismenetelmän, jossa esihenkilön rooli on jaettu useamman eri henkilön kesken. Näin esihenkilön työpöytää on tarkoituksena keventää ja rajoja eri roolien välillä selkeyttää. Esihenkilön roolijaotus on toteutettu seuraavasti; jokaisella tiimillä on käytössään oma lähiesihenkilö, joka hoitaa kuukausikeskustelut, sekä valmentaa johdettavaa yksilöä kohti tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kokonaisella yksiköllä on käytössään yksi koulutuksesta vastaava esihenkilö, joka pitää yksilöiden jatkuvasta oppimisesta huolen, sekä löytää koulutusta vaativat aiheet. Haastaviin, ja monimutkaisiin asiakaskohtaamisiin on lisäksi yksi esihenkilö, joka sparrailee ja avustaa yksilöä. Organisaatiossa tehtyä johtamismuutosta lähestytään yksilökeskeisesti – miten uuden johtamismenetelmän alla oleva yksilö kokee muutoksen, ja auttaako uusi toimintamalli suoriutumaan työstä yhä paremmin?
Tietoperusta käsittelee yleisellä tasolla johtamista, sekä sen eri muotoja. Johtamismenetelmiä ovat mm. tavoitejohtaminen – joka on yksi tunnetuimmista johtamismenetelmistä, sekä suoritusjohtaminen. Yleisluotaavan katselmuksen jälkeen opinnäytetyön tietoperustassa keskitytään modernin esihenkilön työtehtäviin, sekä tämän tärkeisiin ominaisuuksiin. Tämä luo kattavan ja hyvän ymmärryksen itse opinnäytetyössä käsiteltävään tutkimukseen.
Tutkimuksessa selviää, että uusi johtamismenetelmä koetaan pääsääntöisesti positiivisena, sillä tällöin esihenkilölle jää enemmän aikaa yksilön kohtaamiseen, sekä näin vahvistaa esihenkilö – alainen -suhdetta. Kuitenkin se, miten lähiesihenkilö hyödyntää lisääntyneen ajan, on tärkeää kohdentaa oikein. Mikäli ylimääräinen aika käytetään niin, että yksilö kokee lähiesihenkilön läsnäolon tarkkailuna, on tällöin vaikutus negatiivinen.
Uusi toimintamalli tukee sitä, että esihenkilön ja johtajan rooli on murroksessa, ja sitä täytyy kehittää yhä enemmän yksilökeskeisemmäksi ja työtä tukevaksi.
Toimeksiantajaorganisaatio on ottanut käyttöönsä uuden innovatiivisen johtamismenetelmän, jossa esihenkilön rooli on jaettu useamman eri henkilön kesken. Näin esihenkilön työpöytää on tarkoituksena keventää ja rajoja eri roolien välillä selkeyttää. Esihenkilön roolijaotus on toteutettu seuraavasti; jokaisella tiimillä on käytössään oma lähiesihenkilö, joka hoitaa kuukausikeskustelut, sekä valmentaa johdettavaa yksilöä kohti tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kokonaisella yksiköllä on käytössään yksi koulutuksesta vastaava esihenkilö, joka pitää yksilöiden jatkuvasta oppimisesta huolen, sekä löytää koulutusta vaativat aiheet. Haastaviin, ja monimutkaisiin asiakaskohtaamisiin on lisäksi yksi esihenkilö, joka sparrailee ja avustaa yksilöä. Organisaatiossa tehtyä johtamismuutosta lähestytään yksilökeskeisesti – miten uuden johtamismenetelmän alla oleva yksilö kokee muutoksen, ja auttaako uusi toimintamalli suoriutumaan työstä yhä paremmin?
Tietoperusta käsittelee yleisellä tasolla johtamista, sekä sen eri muotoja. Johtamismenetelmiä ovat mm. tavoitejohtaminen – joka on yksi tunnetuimmista johtamismenetelmistä, sekä suoritusjohtaminen. Yleisluotaavan katselmuksen jälkeen opinnäytetyön tietoperustassa keskitytään modernin esihenkilön työtehtäviin, sekä tämän tärkeisiin ominaisuuksiin. Tämä luo kattavan ja hyvän ymmärryksen itse opinnäytetyössä käsiteltävään tutkimukseen.
Tutkimuksessa selviää, että uusi johtamismenetelmä koetaan pääsääntöisesti positiivisena, sillä tällöin esihenkilölle jää enemmän aikaa yksilön kohtaamiseen, sekä näin vahvistaa esihenkilö – alainen -suhdetta. Kuitenkin se, miten lähiesihenkilö hyödyntää lisääntyneen ajan, on tärkeää kohdentaa oikein. Mikäli ylimääräinen aika käytetään niin, että yksilö kokee lähiesihenkilön läsnäolon tarkkailuna, on tällöin vaikutus negatiivinen.
Uusi toimintamalli tukee sitä, että esihenkilön ja johtajan rooli on murroksessa, ja sitä täytyy kehittää yhä enemmän yksilökeskeisemmäksi ja työtä tukevaksi.