Pelastustoimen ensihoitopalvelujen tuottaminen koronapandemian aikana
Salmi, Riikka (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092017896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092017896
Tiivistelmä
Vuoden 2020 maaliskuussa WHO julisti maailmanlaajuisen koronapandemian alkaneeksi. Tuntematon COVID-19 virus levisi nopeasti ja aiheutti kaikkialla maailmassa ennennäkemättömät toimenpiteet leviämisen rajoittamiseksi. Suomalainen terveydenhuolto joutui koville, ja etulinjassa tuntemattoman viruksen kanssa olivat ensihoitotyötä tekevät henkilöt.
Opinnäytetyössä haluttiin tutkia koronapandemian vaikutuksia pelastustoimen tuottamaan ensihoitopalveluun. Tarkoituksena oli selvittää, miten ensihoitohenkilöstö on kokenut koronapandemian vaikutukset työtehtäviin ja työssä jaksamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös ensihoitohenkilöstön näkemyksiä siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut. Työssä haastateltiin Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueiden ensihoitopäälliköitä ja ensihoitajia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin kevään 2021 aikana. Aineiston analyysissä sovellettiin teemoittelua. Haastatteluista tuli ilmi runsaasti yhteneviä asioita, jotka toistuivat haastateltavien kertomuksissa.
Työn luonteessa muuttuivat selkeimmin tiukentuneet suojautumistasot. Tehtävien määrissä nähtiin muutoksia. Koronapandemian alussa tehtävämäärät vähenivät, ja esimerkiksi ambulanssia soitettiin vain todelliseen tarpeeseen. Suomeen tulleet liikkumis- ja vapaa-aikarajoitukset vähensivät liikenneonnettomuuksista ja esimerkiksi alkoholista ja yöelämästä johtuvia tehtäviä. Mielenterveystyöhön liittyvät tehtävät taas vastaavasti koettiin lisääntyneen.
Ensihoidon kuluja nostivat ensisijaisesti lisääntynyt suojainten hankinta ja tehtävien vähenemisestä johtuneet pienemmät Kela-korvaukset. Lisäksi jonkin verran kuluja tuli etupainotteisesta resurssien lisäämisestä. Vastaavasti menoja vähensivät esimerkiksi peruuntuneet koulutukset, etäkoulutus- ja kokouskäytännöt sekä niiden myötä vähentyneet matkakulut.
Työssä jaksaminen heikkeni etenkin pandemian alkuaikana. Tuntematon virus aiheutti pelkoja ja huolta niin omasta kuin läheisten terveydestä. Vähentyneet tehtävämäärät kuitenkin tasoittivat alkuaikojen stressiä, mutta toisaalta yksittäiset tehtävät muuttuivat entistä raskaammiksi ja kestoltaan pidemmiksi suojautumisen myötä. Ensihoitajat olisivat toivoneet myös konkreettisempaa kiitosta raskaista ajoista. Työssä jaksamisessa ensihoitajien vahvuudeksi nousivat hyvä yhteishenki ja ensihoitajien korkea työmoraali sekä sopeutumiskyky. Koronapandemia toi työskentelyyn myös monia hyviä käytäntöjä, joiden toivottiin jatkuvan koronapandemian jälkeenkin.
Opinnäytetyössä haluttiin tutkia koronapandemian vaikutuksia pelastustoimen tuottamaan ensihoitopalveluun. Tarkoituksena oli selvittää, miten ensihoitohenkilöstö on kokenut koronapandemian vaikutukset työtehtäviin ja työssä jaksamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös ensihoitohenkilöstön näkemyksiä siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut. Työssä haastateltiin Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueiden ensihoitopäälliköitä ja ensihoitajia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin kevään 2021 aikana. Aineiston analyysissä sovellettiin teemoittelua. Haastatteluista tuli ilmi runsaasti yhteneviä asioita, jotka toistuivat haastateltavien kertomuksissa.
Työn luonteessa muuttuivat selkeimmin tiukentuneet suojautumistasot. Tehtävien määrissä nähtiin muutoksia. Koronapandemian alussa tehtävämäärät vähenivät, ja esimerkiksi ambulanssia soitettiin vain todelliseen tarpeeseen. Suomeen tulleet liikkumis- ja vapaa-aikarajoitukset vähensivät liikenneonnettomuuksista ja esimerkiksi alkoholista ja yöelämästä johtuvia tehtäviä. Mielenterveystyöhön liittyvät tehtävät taas vastaavasti koettiin lisääntyneen.
Ensihoidon kuluja nostivat ensisijaisesti lisääntynyt suojainten hankinta ja tehtävien vähenemisestä johtuneet pienemmät Kela-korvaukset. Lisäksi jonkin verran kuluja tuli etupainotteisesta resurssien lisäämisestä. Vastaavasti menoja vähensivät esimerkiksi peruuntuneet koulutukset, etäkoulutus- ja kokouskäytännöt sekä niiden myötä vähentyneet matkakulut.
Työssä jaksaminen heikkeni etenkin pandemian alkuaikana. Tuntematon virus aiheutti pelkoja ja huolta niin omasta kuin läheisten terveydestä. Vähentyneet tehtävämäärät kuitenkin tasoittivat alkuaikojen stressiä, mutta toisaalta yksittäiset tehtävät muuttuivat entistä raskaammiksi ja kestoltaan pidemmiksi suojautumisen myötä. Ensihoitajat olisivat toivoneet myös konkreettisempaa kiitosta raskaista ajoista. Työssä jaksamisessa ensihoitajien vahvuudeksi nousivat hyvä yhteishenki ja ensihoitajien korkea työmoraali sekä sopeutumiskyky. Koronapandemia toi työskentelyyn myös monia hyviä käytäntöjä, joiden toivottiin jatkuvan koronapandemian jälkeenkin.