Työterveyshuollon asiakasyritysten työkyvyn ja työhyvinvonnin johtaminen ja mittarit : toiveet työterveysyhteistyölle
Kuusisto, Marja (2012)
Kuusisto, Marja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111115085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111115085
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään työterveyshuollon erikokoisten asiakasyritysten työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista suhteessa Elinkeinoelämän keskusliiton työkykyjohtamisen malliin, sekä yrityksillä käytössä olevia työkyvyn ja työhyvinvoinnin mittareita. Yritysten toiveita työterveydelle työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista helpottavista mittareista ja palveluista sekä työterveysyhteistyötä.
Aineistonkeruu menetelmänä käytettiin sähköistä strukturoitua kyselyä, joka lähetettiin työterveyden asiakasyritysten johdolle. Otanta oli 460 yritystä, vastanneita 98, vastausprosentti 21.4 %. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS tilastoanalyysi ohjelmalla. Avokysymysten vastaukset analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysi menetelmää induktiivisesti. Vastaajista valtaosa (71 %) edusti kokoluokaltaan sellaista yritystä jossa on työntekijöitä enintään kaksisataa. Enemmistö vastaajista toimi henki-löstöhallinnossa ja lähes kaikki johto- tai päällikkötason tehtävissä. Valtaosa edusti erilaista palvelu tai kaupan alaa. Julkishallinnon ja järjestöjen edustajia oli vastaajista vajaa neljännes. Vastaajista suurin osa toimi yksityissektorilla ja oli käyttänyt kyseisen palveluntuottajan työterveyspalveluita useita vuosia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan erikokoisilla yrityksillä on erilaiset valmiudet ja mahdollisuudet toteuttaa työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista ja se toteutuu vain osassa yrityksiä systemaattisesti. Haasteiksi nousevat johdon mukaan ottaminen ja saaminen työkyky ja työhyvinvointi asioihin, henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen kytkeminen osaksi yrityksen strategiaa. Elämänhallintaa ja palautumista tukevien toimintamallien rakentaminen ja käyttöönotto yrityksissä, työterveyden roolin määrittäminen sairauspoissaolojen hallinnassa sekä vajaakuntoisten työhön paluun tuki.
Kaikissa yrityskokoluokissa oli käytössä työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisen mittareita. Käytetyimmät mittarit olivat sairauspoissaolotilastot, kehityskeskustelut ja erilaiset työtyytyväisyys ja työilmapiirikartoitukset. Yritysjohto ei hyödyntänyt mittareita systemaattisesti päätöksenteon tukenaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisessa tai toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa. Toiveet työterveydelle työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista helpottavista mittareista liittyivät työterveyden tuottamien raporttien sisältöön ja ulkoasuun. Yritysten palautteet ja toiveet työterveysyhteistyölle liittyivät yhteistyön tiiviyteen, asiakaslähtöisyyden lisäämiseen sekä työterveyden, eläkevakuutusyhtiön ja yritykseen välillä roolien ja vastuiden selkiyttämiseen.
Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyden palveluiden ja työterveysyhteistyön kehittämiseen, sekä yhteistyön kehittämiseen työterveyden ja eläkevakuutusyhtiöiden välillä.
Aineistonkeruu menetelmänä käytettiin sähköistä strukturoitua kyselyä, joka lähetettiin työterveyden asiakasyritysten johdolle. Otanta oli 460 yritystä, vastanneita 98, vastausprosentti 21.4 %. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS tilastoanalyysi ohjelmalla. Avokysymysten vastaukset analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysi menetelmää induktiivisesti. Vastaajista valtaosa (71 %) edusti kokoluokaltaan sellaista yritystä jossa on työntekijöitä enintään kaksisataa. Enemmistö vastaajista toimi henki-löstöhallinnossa ja lähes kaikki johto- tai päällikkötason tehtävissä. Valtaosa edusti erilaista palvelu tai kaupan alaa. Julkishallinnon ja järjestöjen edustajia oli vastaajista vajaa neljännes. Vastaajista suurin osa toimi yksityissektorilla ja oli käyttänyt kyseisen palveluntuottajan työterveyspalveluita useita vuosia.
Opinnäytetyön tulosten mukaan erikokoisilla yrityksillä on erilaiset valmiudet ja mahdollisuudet toteuttaa työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista ja se toteutuu vain osassa yrityksiä systemaattisesti. Haasteiksi nousevat johdon mukaan ottaminen ja saaminen työkyky ja työhyvinvointi asioihin, henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen kytkeminen osaksi yrityksen strategiaa. Elämänhallintaa ja palautumista tukevien toimintamallien rakentaminen ja käyttöönotto yrityksissä, työterveyden roolin määrittäminen sairauspoissaolojen hallinnassa sekä vajaakuntoisten työhön paluun tuki.
Kaikissa yrityskokoluokissa oli käytössä työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisen mittareita. Käytetyimmät mittarit olivat sairauspoissaolotilastot, kehityskeskustelut ja erilaiset työtyytyväisyys ja työilmapiirikartoitukset. Yritysjohto ei hyödyntänyt mittareita systemaattisesti päätöksenteon tukenaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisessa tai toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa. Toiveet työterveydelle työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista helpottavista mittareista liittyivät työterveyden tuottamien raporttien sisältöön ja ulkoasuun. Yritysten palautteet ja toiveet työterveysyhteistyölle liittyivät yhteistyön tiiviyteen, asiakaslähtöisyyden lisäämiseen sekä työterveyden, eläkevakuutusyhtiön ja yritykseen välillä roolien ja vastuiden selkiyttämiseen.
Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyden palveluiden ja työterveysyhteistyön kehittämiseen, sekä yhteistyön kehittämiseen työterveyden ja eläkevakuutusyhtiöiden välillä.