Taloustaantumien vaikutus säästämiseen ja sijoittamiseen : Koronaviruspandemia 2020–2021
Heikkilä, Jani (2021)
Heikkilä, Jani
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414213
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin taloustaantumat vaikuttivat säästämiseen ja sijoittamiseen. Tarkemmin kyseessä oli selvittää vuonna 2019 puhjenneen ja nopeasti levinneen covid-19-koronaviruksen ja sen myötä aiheutuneen taloustaantuman vaikutuksia säästämiseen ja sijoittamiseen.
Teoriaosuus työssä muodostui säästämisestä ja sijoittamisesta sekä taloustaantumista ja -kriiseistä. Säästämisen ja sijoittamisen kohdalla käytiin läpi yleisimpiä sijoituskohteita. Lisäksi käsiteltiin sijoitussuunnitelmaa ja sen sisältöä. Taloustaantumat-osiossa tutustuttiin kolmeen aiempaan talouskriisiin: 1990-luvun lamaan, finanssikriisiin ja euroalueen velkakriisiin. Oma osionsa oli myös koronaviruspandemialla aikavälillä kevät 2020–kevät 2021.
Työn tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastatteluja. Haasteltaviksi valikoitui 25–50-vuotiaita yksityishenkilöitä pääkaupunkiseudulta, Etelä-Pohjanmaalta sekä Oulun seudulta. Heitä oli yhteensä yhdeksän eli kolme jokaiselta alueelta. Haastattelut muodostuivat kolmesta teemasta, joita olivat rahankäyttö ja taloudellinen tilanne, säästäminen ja sijoittaminen sekä tulevaisuuden näkymät. Haastattelujen kautta saatujen tuloksien analysoinnissa käytettiin tukena kuluneen vuoden aikana ilmestyneitä erilaisia raportteja ja tutkimuksia, jotka käsittelevät aihealuetta.
Tutkimuksellisen osuuden tuloksena voitiin huomata, että kulutustottumukset olivat jossain määrin muuttuneet. Koronaviruksen leviämistä estävät rajoitukset olivat rajanneet mahdollisuuksia kuluttaa, mikä vaikutti säästöjen muodostumiseen tietyillä osa-alueilla. Kuitenkin samaan aikaan tiettyihin asioihin kului normaalia enemmän rahaa, mutta säästöjä lähtökohtaisesti oli muodostunut kuluneen vuoden aikana. Sijoittamisen osalta merkittävin havainto oli kiinnostus osakesijoittamisen. Sijoittamisen suosio oli yleisestikin kasvanut, ja siihen vaikuttivat opportunismi sekä vapaa-ajan määrän kasvu. Tulevaisuuteen keväällä 2021 suhtauduttiin luottavaisesti eikä pahempia uhkakuvia tällä hetkellä koettu.
Teoriaosuus työssä muodostui säästämisestä ja sijoittamisesta sekä taloustaantumista ja -kriiseistä. Säästämisen ja sijoittamisen kohdalla käytiin läpi yleisimpiä sijoituskohteita. Lisäksi käsiteltiin sijoitussuunnitelmaa ja sen sisältöä. Taloustaantumat-osiossa tutustuttiin kolmeen aiempaan talouskriisiin: 1990-luvun lamaan, finanssikriisiin ja euroalueen velkakriisiin. Oma osionsa oli myös koronaviruspandemialla aikavälillä kevät 2020–kevät 2021.
Työn tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastatteluja. Haasteltaviksi valikoitui 25–50-vuotiaita yksityishenkilöitä pääkaupunkiseudulta, Etelä-Pohjanmaalta sekä Oulun seudulta. Heitä oli yhteensä yhdeksän eli kolme jokaiselta alueelta. Haastattelut muodostuivat kolmesta teemasta, joita olivat rahankäyttö ja taloudellinen tilanne, säästäminen ja sijoittaminen sekä tulevaisuuden näkymät. Haastattelujen kautta saatujen tuloksien analysoinnissa käytettiin tukena kuluneen vuoden aikana ilmestyneitä erilaisia raportteja ja tutkimuksia, jotka käsittelevät aihealuetta.
Tutkimuksellisen osuuden tuloksena voitiin huomata, että kulutustottumukset olivat jossain määrin muuttuneet. Koronaviruksen leviämistä estävät rajoitukset olivat rajanneet mahdollisuuksia kuluttaa, mikä vaikutti säästöjen muodostumiseen tietyillä osa-alueilla. Kuitenkin samaan aikaan tiettyihin asioihin kului normaalia enemmän rahaa, mutta säästöjä lähtökohtaisesti oli muodostunut kuluneen vuoden aikana. Sijoittamisen osalta merkittävin havainto oli kiinnostus osakesijoittamisen. Sijoittamisen suosio oli yleisestikin kasvanut, ja siihen vaikuttivat opportunismi sekä vapaa-ajan määrän kasvu. Tulevaisuuteen keväällä 2021 suhtauduttiin luottavaisesti eikä pahempia uhkakuvia tällä hetkellä koettu.