Lääkehoidon täydennyskoulutukseen osallistuneen hoitohenkilöstön kokemukset ja koulutuksen kehittämistarpeet
Vainio, Anu; Virtanen, Jenna (2009)
Vainio, Anu
Virtanen, Jenna
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911065304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911065304
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilöstön kokemuksia lääkehoito-osaamisen kehittämishankkeeseen osallistumisesta sekä sen yhteydessä toteutetusta lääkehoidon täydennyskoulutuksesta ja tuoda esille koulutuksen kehittämistarpeita. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on välillisesti edistää potilas- ja lääkitysturvallisuutta kehittämällä lääkehoidon täydennyskoulutusta vastaamaan paremmin lääkehoitoon liittyviä osaamisvaateita perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun Turvallinen lääkehoitohankekokonaisuutta.
Opinnäytetyön kohderyhmä oli erään varsinaissuomalaisen kuntayhtymän hoitohenkilöstö, joka oli osallistunut lääkehoidon täydennyskoulutukseen (n=9). Aineiston keruuseen käytettiin opinnäytetyötä varten laadittua kyselylomaketta, joka sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilöstö kokee täydennyskoulutuksen positiivisena asiana, mutta myös kehittämistarpeita tuli esille. Osallistuneille järjestetyn täydennyskoulutuksen toteutustapa koettiin sinänsä hyvänä, mutta henkilökohtaisten koulutustarpeiden huomioiminen enemmän koettiin tärkeäksi. Opinnäytetyön vastausprosentti ja siten aineisto jäi hyvin pieneksi, joten tulokset eivät sellaisenaan ole yleistettävissä, mutta ne antavat kuitenkin yhden näkökulman pohdittaessa täydennyskoulutuksen kehittämistarpeita.
Opinnäytetyön kohderyhmä oli erään varsinaissuomalaisen kuntayhtymän hoitohenkilöstö, joka oli osallistunut lääkehoidon täydennyskoulutukseen (n=9). Aineiston keruuseen käytettiin opinnäytetyötä varten laadittua kyselylomaketta, joka sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilöstö kokee täydennyskoulutuksen positiivisena asiana, mutta myös kehittämistarpeita tuli esille. Osallistuneille järjestetyn täydennyskoulutuksen toteutustapa koettiin sinänsä hyvänä, mutta henkilökohtaisten koulutustarpeiden huomioiminen enemmän koettiin tärkeäksi. Opinnäytetyön vastausprosentti ja siten aineisto jäi hyvin pieneksi, joten tulokset eivät sellaisenaan ole yleistettävissä, mutta ne antavat kuitenkin yhden näkökulman pohdittaessa täydennyskoulutuksen kehittämistarpeita.