Hakkuiden vaikutukset sammalten biomassatuotokseen runsasravinteisissa ojitetuissa suometsissä
Stenberg, Sanna (2021)
Stenberg, Sanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711724
Tiivistelmä
Suomen metsistä noin neljännes on soilla kasvavia suometsiä, joiden maaperä on turvetta ja maaperän hiilivarasto on hyvin suuri. Suometsien hoidon tulee vastata ajankohtaisiin, globaaleihin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Tämä opinnäytetyö on osa Luonnonvarakeskuksen SOMPA-tutkimushanketta, jossa tutkitaan ja kehitetään uusia suometsien metsänkäsittelytapoja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa miten metsän kasvatuksessa toteutettavat hakkuut vaikuttavat sammalten biomassatuotokseen runsasravinteisissa, ojitetuissa suometsissä lyhyellä aikavälillä. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin sammalten biomassan ja biomassatuotoksen mittausten avulla. Sammalet muodostavat suometsien pohjakerroksen ja ne ovat elintärkeitä suoekosysteemien toiminnalle, joten metsänhoidon vaikutukset sammaliin on tärkeää huomioida. Metsän jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia sammalten biomassatuotokseen ei ole aiemmin tutkittu.
Tulosten perusteella metsän jatkuvassa kasvatuksessa toteutettavat osittaishakkuut heikentävät sammalten biomassatuotosta selvästi vähemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa toteutettavat avohakkuut. Sammalten menestymisen kannalta jatkuva kasvatus vaikuttaa olevan hyvä vaihtoehto suometsien metsänhoidossa. Tulokset kuvastavat tilannetta vain lyhyellä aikavälillä ja pitkän aikavälin vaikutuksia tulee jatkossa vielä tutkia. Approximately, a quarter of Finnish forests are peatland forests with massive turf soil carbon storage. Nowadays, the peatland forestry should meet the global environmental challenges like climate change. In Finland, the Natural Resources Institute Finland Luke studies and develops new forest management practices and this thesis was part of the SOMPA research project.
The aim of the thesis was to research how forestry affects moss biomass production in nutrient-rich drained peatland forests in the short term. Quantitative research was done using the measurements of moss biomass and biomass production. The undergrowth of peatland forests is mostly based on different moss species which are vital for peatland ecosystem functions. Therefore, it is essential to know the effects of forestry on the mosses. Moreover, the effects of continuous cover forestry on moss biomass production have not been previously studied.
The outcome of the research was that in the short term, continuous cover forestry does not harm moss biomass production as much as the forestry based on clear cutting. From the perspective of moss growth, continuous cover forestry is a recommended option for forest management in the peatland forests. However, the results indicate the situation only in the short term whereas the long-term effects need further research in the future.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa miten metsän kasvatuksessa toteutettavat hakkuut vaikuttavat sammalten biomassatuotokseen runsasravinteisissa, ojitetuissa suometsissä lyhyellä aikavälillä. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin sammalten biomassan ja biomassatuotoksen mittausten avulla. Sammalet muodostavat suometsien pohjakerroksen ja ne ovat elintärkeitä suoekosysteemien toiminnalle, joten metsänhoidon vaikutukset sammaliin on tärkeää huomioida. Metsän jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia sammalten biomassatuotokseen ei ole aiemmin tutkittu.
Tulosten perusteella metsän jatkuvassa kasvatuksessa toteutettavat osittaishakkuut heikentävät sammalten biomassatuotosta selvästi vähemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa toteutettavat avohakkuut. Sammalten menestymisen kannalta jatkuva kasvatus vaikuttaa olevan hyvä vaihtoehto suometsien metsänhoidossa. Tulokset kuvastavat tilannetta vain lyhyellä aikavälillä ja pitkän aikavälin vaikutuksia tulee jatkossa vielä tutkia.
The aim of the thesis was to research how forestry affects moss biomass production in nutrient-rich drained peatland forests in the short term. Quantitative research was done using the measurements of moss biomass and biomass production. The undergrowth of peatland forests is mostly based on different moss species which are vital for peatland ecosystem functions. Therefore, it is essential to know the effects of forestry on the mosses. Moreover, the effects of continuous cover forestry on moss biomass production have not been previously studied.
The outcome of the research was that in the short term, continuous cover forestry does not harm moss biomass production as much as the forestry based on clear cutting. From the perspective of moss growth, continuous cover forestry is a recommended option for forest management in the peatland forests. However, the results indicate the situation only in the short term whereas the long-term effects need further research in the future.