Ilmiöpohjainen oppiminen Kotkan varhaiskasvatuksessa : Kotilon ja Rauhalan päiväkodeissa
Tamminen, Jenni; Korjus, Kaisa (2021)
Tamminen, Jenni
Korjus, Kaisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511126
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tutkittu, kuinka ilmiöpohjaista oppimista toteutetaan kahden kotkalaisen päiväkodin varhaiskasvatusryhmissä ja kuinka ryhmien kasvattajat ovat kokeneet ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamisen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa muille Kotkan varhaiskasvatusyksiköille ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamisesta varhaiskasvatusryhmissä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee varhaiskasvatusta, laaja-alaista osaamista, ilmiöpohjaista oppimista ja design-suuntautunutta pedagogiikkaa. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kotkan kaupunki.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Aineiston saamiseksi haastateltiin kuutta varhaiskasvatuksen työntekijää, jotka ovat työssään toteuttaneet ilmiöpohjaista oppimista. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä, vallitsevan pandemia tilanteen vuoksi. Tutkimukseen kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että ilmiöpohjaista oppimista toteutetaan varhaiskasvatusryhmissä projektityöskentelynä, joissa ideat lähtevät lasten mielenkiinnon kohteista. Haasteita mielenkiinnonkohteiden selvittämiseen tuo ryhmässä olevien lasten ikätaso. Ilmiöpohjainen oppiminen koettiin luontevana ja pidettynä työskentelytapana. Ilmiöpohjainen oppiminen toteutuu käytännönläheisesti ja osana varhaiskasvatuksen arkea. Toteutettujen projektien kesto on ollut vaihtelevaa, muutamasta kuukaudesta koko toimintakauteen.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttaminen projektien avulla on toimivaa. Projektit toimivat parhaiten isompien lasten ryhmissä, joissa lapsilta saa toimintaan ideoita ja mielenkiinnon kohteista voidaan keskustella lasten kanssa yhdessä. Todettiin myös, että ilmiöpohjainen oppiminen on ollut mielekäs työtapa kasvattajille ja jäänyt näiden käyttöön. Lisäksi kasvattajat ovat kiinnostuneita ilmiöpohjaisen oppimisen jatkokoulutuksesta. Jatkotutkimusehdotuksina on ilmiöpohjaisen oppimisen tarkempi hyötyjen ja haasteiden tutkiminen, sekä toiminnallinen opinnäytetyö, jossa vietäisiin ilmiöpohjainen oppiminen konkreettisesti varhaiskasvatuksen kontekstiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Aineiston saamiseksi haastateltiin kuutta varhaiskasvatuksen työntekijää, jotka ovat työssään toteuttaneet ilmiöpohjaista oppimista. Haastattelut toteutettiin etäyhteydellä, vallitsevan pandemia tilanteen vuoksi. Tutkimukseen kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että ilmiöpohjaista oppimista toteutetaan varhaiskasvatusryhmissä projektityöskentelynä, joissa ideat lähtevät lasten mielenkiinnon kohteista. Haasteita mielenkiinnonkohteiden selvittämiseen tuo ryhmässä olevien lasten ikätaso. Ilmiöpohjainen oppiminen koettiin luontevana ja pidettynä työskentelytapana. Ilmiöpohjainen oppiminen toteutuu käytännönläheisesti ja osana varhaiskasvatuksen arkea. Toteutettujen projektien kesto on ollut vaihtelevaa, muutamasta kuukaudesta koko toimintakauteen.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttaminen projektien avulla on toimivaa. Projektit toimivat parhaiten isompien lasten ryhmissä, joissa lapsilta saa toimintaan ideoita ja mielenkiinnon kohteista voidaan keskustella lasten kanssa yhdessä. Todettiin myös, että ilmiöpohjainen oppiminen on ollut mielekäs työtapa kasvattajille ja jäänyt näiden käyttöön. Lisäksi kasvattajat ovat kiinnostuneita ilmiöpohjaisen oppimisen jatkokoulutuksesta. Jatkotutkimusehdotuksina on ilmiöpohjaisen oppimisen tarkempi hyötyjen ja haasteiden tutkiminen, sekä toiminnallinen opinnäytetyö, jossa vietäisiin ilmiöpohjainen oppiminen konkreettisesti varhaiskasvatuksen kontekstiin.