Rakennusten paine-eromittausten tulosten käsittely- ja esitystavat
Noetzel, Helena (2021)
Lataukset:
Noetzel, Helena
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410890
Tiivistelmä
Ympäristöministeriö on syksyllä 2019 julkaissut Rakennusten paine-erojen mit-tausohjeen. Paine-eromittauksille ei aikaisemmin ole ollut selkeää ohjeistusta, jossa olisi huomioitu ilmanvaihtojärjestelmä, lämpötila ja mittauksiin vaikutta-vien häiriötekijöiden vaikutus mittaustuloksiin. Mittausten ja tulosten tulkinnan osalta on ollut vaihtelua eri toimijoiden välillä, joten ohjeistuksen avulla on ollut tarkoitus yhtenäistää toimintatapoja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa paine-erojen mittausohjeessa esitettyjen mittaustapojen käytännön hyöty, kun mittaukset tehdään ja mittaustuloksia käsitellään ohjeen mukaisin menetelmin.
Tähän opinnäytetyöhön tarkastelun kohteiksi valittiin mittausjakson pituus, mit-taustiheys, terminen paine-ero, numeeriset ja graafiset esitystavat sekä mit-tauksiin vaikuttavat häiriötekijät kuten ilmanvaihdon ongelmat, tuuli, lämpötila ja rakennuksen käyttö. Tutkimusaineistona tässä työssä oli kahden kouluraken-nuksen paine-eromittausten tulokset. Ensimmäisen kohteen mittausjaksolta marraskuussa 2019 saatiin voimakkaasti alipaineisen tilanteen aineistoa ja tou-kokuun 2020 mittauksesta aineistoa tasapainotilanteesta. Lisäksi mittausaineis-toa oli kohteesta, jossa tehtiin poikkeamapiikkien selvitystä lyhyellä mittausvälil-lä.
Paine-eromittaustuloksista laskettiin termisellä paine-erolla korjatut tulokset, tarkasteltiin laskennallisesti ja kuvaajien avulla mittausjakson pituutta, mittaus-tiheyttä, keskiarvon, mediaanin, minimin ja maksimin arvoja. Pysyvyyskäyriä arvioitiin termisen paine-eron kompensoinnin hyödyn kannalta. Perinteisiä ku-vaajia tarkasteltiin tavanomaisena kuvaajana ja liukuvalla keskiarvolla muokat-tuna, jolloin saatiin tiheän vaihtelun kuvaajasta paremmin kokonaiskuva siitä millä tasolla käyrä enimmäkseen on.
Tämän tutkimuksen mukaan Rakennusten paine-erojen mittausohjeen mukai-sesti voidaan laskea termisellä paine-erolla kompensoituja tuloksia huomatta-vastikin poikkeaville korkeuksille luotettavasti. Mittausohjeen 1–2 viikon mit-tausjakson pituus on tarpeellinen luotettavien tulosten saamiseksi. Paine-eromittauksiin kohdistuvien mittausvirheiden poistamiseksi voidaan tämän tut-kimuksen mukaan käyttää 10 %:n kriittisyysrajaa, jolloin ääriarvoina esiintyviä mittausvirheitä saadaan poistettua mittaustuloksista.
Tähän opinnäytetyöhön tarkastelun kohteiksi valittiin mittausjakson pituus, mit-taustiheys, terminen paine-ero, numeeriset ja graafiset esitystavat sekä mit-tauksiin vaikuttavat häiriötekijät kuten ilmanvaihdon ongelmat, tuuli, lämpötila ja rakennuksen käyttö. Tutkimusaineistona tässä työssä oli kahden kouluraken-nuksen paine-eromittausten tulokset. Ensimmäisen kohteen mittausjaksolta marraskuussa 2019 saatiin voimakkaasti alipaineisen tilanteen aineistoa ja tou-kokuun 2020 mittauksesta aineistoa tasapainotilanteesta. Lisäksi mittausaineis-toa oli kohteesta, jossa tehtiin poikkeamapiikkien selvitystä lyhyellä mittausvälil-lä.
Paine-eromittaustuloksista laskettiin termisellä paine-erolla korjatut tulokset, tarkasteltiin laskennallisesti ja kuvaajien avulla mittausjakson pituutta, mittaus-tiheyttä, keskiarvon, mediaanin, minimin ja maksimin arvoja. Pysyvyyskäyriä arvioitiin termisen paine-eron kompensoinnin hyödyn kannalta. Perinteisiä ku-vaajia tarkasteltiin tavanomaisena kuvaajana ja liukuvalla keskiarvolla muokat-tuna, jolloin saatiin tiheän vaihtelun kuvaajasta paremmin kokonaiskuva siitä millä tasolla käyrä enimmäkseen on.
Tämän tutkimuksen mukaan Rakennusten paine-erojen mittausohjeen mukai-sesti voidaan laskea termisellä paine-erolla kompensoituja tuloksia huomatta-vastikin poikkeaville korkeuksille luotettavasti. Mittausohjeen 1–2 viikon mit-tausjakson pituus on tarpeellinen luotettavien tulosten saamiseksi. Paine-eromittauksiin kohdistuvien mittausvirheiden poistamiseksi voidaan tämän tut-kimuksen mukaan käyttää 10 %:n kriittisyysrajaa, jolloin ääriarvoina esiintyviä mittausvirheitä saadaan poistettua mittaustuloksista.