Effekten av vårdhänvisningar vid alkoholmissbruk på arbetsplatsen: En kvalitativ studie av företaghälsovårdares och personal som arbetar med alkoholmissbrukares erfarenheter

Abstract

I examensarbetet studerades effekterna av vårdhänvisningar vid alkoholmissbruk på arbetsplatsen. Studiens syfte var att få ökad kunskap om vilka effekter vårdhänvisningar har på alkoholmissbrukande individer och vilken nytta arbetsplatser har av vårdhänvisningar. Som blivande hälsovårdare ville jag också veta mer om hur man kan hantera alkoholproblematik på arbetsplatserna. Alkoholmissbruk är ett stort problem på arbetsplatserna i Finland, därför ville respondenten fokusera på detta.

För genomförandet av studien användes en kvalitativ metod. Datainsamlingen bestod av tre intervjuer med företagshälsovårdare och tre med personal på två olika missbruksenheter. De transkriberade intervjuerna analyserades med hjälp av en induktiv innehållsananlys, varefter ett tema, fem kategorier och tolv subkategorier framkom. Temat fick namnet “motivation och vilja att ta sig ur missbruket”.

Studiens huvudfynd var att arbetstagare oftast har negativa tankar och inställning i början av vårdhänvisningar, men med stöd och hjälp från yrkesmänniskor hjälper vårdhänvisningar arbetstagare att komma till insikt med sitt missbruk. Vårdhänvisningar har även positiva effekter på både arbetstagarna själv, samt på arbetsplatsen och hela arbetsgemenskapen. I resultatet framkom också att vårdhänvisningar sällan leder till nykterhet, men ibland till ett mera kontrollerat drickande. Vårdhänvisningar är en möjlighet för alkoholmissbrukande arbetstagare, förutsatt att de har motivationen och viljan som krävs för att ta sig ur alkoholmissbruket.

Utvecklingsarbete:

I utvecklingsarbetet utformades stödfrågor som kan användas vid motiverande samtal kring alkoholbruk och alkoholvanor. Utvecklingsarbetets syfte var att få ökad kunskap om hur man upptäcker ett riskfyllt alkoholbruk eller ett begynnande alkoholmissbruk hos en person samt vilka verktyg det finns till förfogande, med främsta fokus på frågeformuläret AUDIT. Som blivande hälsovårdare ville jag också få mera kunskap om motiverande samtal och dess tillvägagångssätt samt hur man kan använda sig av metoden vid diskussioner med personer som har ett riskfyllt alkoholbruk eller begynnande alkoholmissbruk.

Kunskap kring ämnet samlades in utifrån vetenskapliga artiklar, facklitteratur samt annat relevant och pålitligt material. Utgående från tidigare samt nyinsamlad kunskap kring ämnet var det möjligt att formulera 16 stödfrågor som kan användas som stöd vid motiverande samtal och diskussioner med personer som har ett riskfyllt alkoholbruk eller ett begynnande alkoholmissbruk, och som får 8-20 poäng på AUDIT. Stödfrågorna är formulerade som öppna frågor, enligt principerna för motiverande samtal, och för att det ska vara lättare att ställa följdfrågor och således få insamlat detaljerad information kring personens alkoholbruk och alkoholvanor.

Stödfrågorna är tänkta att användas av företagshälsovården, men kan också användas av andra hälsovårdare och annan vårdpersonal inom hälso- och sjukvården. Frågorna som utformats är tänkta att användas i diskussioner kring alkohol med vuxna personer. Det centrala är att stödfrågorna används förebyggande, innan ett alkoholmissbruk eller alkoholberoende hunnit utvecklas.

Opinnäytetyössä tutkittiin hoito-ohjeiden vaikutusta työpaikalla tapahtuvaan alkoholin väärinkäyttöön. Tutkimuksen tarkoituksena on saada enemmän tietoa hoito-ohjeiden vaikutuksista alkoholia väärinkäyttäville henkilöille sekä saada selville mitä hyötyä työpaikoilla on hoito-ohjeista. Tulevana terveydenhoitajana halusin myös tietää enemmän, miten alkoholiongelmaa voidaan käsitellä työpaikoilla. Alkoholin väärinkäyttö on suuri ongelma Suomen työpaikoissa, sen vuoksi halusin syventyä tähän aiheeseen.

Opinnäytetyön tekemiseen käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tietojenkeruu koostui kolmesta haastattelusta työterveyden hoitajien kanssa, sekä kolmesta haastattelusta kahden eri päihdeklinikan työntekijöiden kanssa. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, jonka jälkeen esille tuli teema, viisi kategoriaa sekä kaksitoista alakategoriaa. Teema sai nimekseen "motivaatio ja halu päästä eroon riippuvuudesta"

Tutkimuksen päälöytö oli että työntekijöillä useimmiten on negatiivisia ajatuksia sekä negatiivinen asenne hoito-ohjeistuksen alussa mutta osaavien ammattilaisten tuella työntekijä voi tulla tietoiseksi riippuvuudestaan. Hoito-ohjeilla on myös positiivinen vaikutus työntekijöille, työpaikalle sekä koko työilmapiirille. Tutkimuksessa kävi myös ilmi että hoito-ohjeet harvoin johtavat raittiuteen mutta joskus enemmän kontrolloituun alkoholin käyttöön. Hoito-ohjeet ovat mahdollisuus päihderiippuvaisille työntekijöille, edellyttäen että heillä on motivaatio ja halu päästä eroon päihderiippuvuudesta.

Kehittämistyö:

Kehittämistyössä suunniteltiin tukikysymyksiä, joita voidaan käyttää motivoivassa haastattelussa alkoholinkäytön ja alkoholitottumusten ympärillä. Kehittämistyön tarkoitus on saada uutta tietoa, miten todeta riskialtis alkoholinkäyttö, tai alkava alkoholin väärinkäyttö toisella henkilöllä, mitä työkaluja voidaan käyttää tämän tiedon toteamiseen, tosin pääpaino keskittyy AUDIT kyselylomakkeeseen. Tulevana terveydenhoitajana haluan myös saada lisää tietoa motivoivasta haastattelusta sekä sen tarkoituksesta. Myös siitä miten tätä metodia voidaan käyttää keskusteluissa henkilöiden kanssa, joiden alkoholinkäyttö on riskialtistista tai alkavaa alkoholin väärinkäyttöä.

Tietoa aiheesta kerättiin tieteellisistä artikkeleista, tietokirjallisuudesta sekä muista relevanteista ja luotettavista materiaaleista. Aikaisemman ja nyt kerätyn uuden tiedon vuoksi aiheesta oli mahdollista muotoilla 16 tuki kysymystä joita voidaan käyttää tukena motivoivassa haastattelussa ja keskusteluissa henkilöiden kanssa joiden alkoholinkäyttö on riskialtista tai alkavaa alkoholin väärinkäyttöä, sekä niillä jotka saavat 8-20 pistettä AUDIT- kyselylomakkeessa. Tukikysymykset ovat muotoiltu avoimiksi kysymyksiksi motivoivan haastattelun periaatteiden mukaisesti, ja jotta on helpompi kysyä lisäkysymyksiä ja näin ollen saada yksityiskohtaista tietoa henkilön alkoholinkäytöstä sekä alkoholitottumuksista.

Tukikysymykset on tarkoitettu käytettäväksi työterveydenhuollossa, mutta niitä voidaan käyttää myös muiden terveydenhoitajien ja hoitohenkilökunnan toimesta jotka ovat terveyden- ja sairaanhoito alalla. Kysymykset ovat tarkoitettu käytettäväksi keskusteluissa alkoholista, aikuisten ihmisten keskuudessa. Pääasia on että tukikysymyksiä käytetään ennaltaehkäisevästi, ennenkuin alkoholinväärinkäyttö tai alkoholiriippuvuus on ehtinyt syntyä.

The thesis examines the effect of referral to treatment on alcohol abuse at the workplace. The aim of the study is to obtain more information about the effects of referral to treatment on people who abuse alcohol, as well as to find out what benefits referral to treatments have at the workplace. As a future public health nurse, I also wanted to find out how alcohol abuse can be handled at the workplace. Alcohol abuse is a big problem at workplaces in Finland, therefore I wanted to focus on this topic.

The study was performed using a qualitative research method. The data collection consisted of three interviews with occupational health nurses, as well as three interviews with employees from two different abuse clinics. The interviews were analyzed by an inductive content analysis, after which the theme, five categories and twelve subcategories emerged. The theme emerged was called “motivation and desire to get rid of addiction”.

The main finding of the study was that employees relatively often have negative thoughts and a negative attitude at the beginning of the referral to treatment, but with support of professionals, the employee can become aware of the abuse. Referral to treatments also have a positive effect on employees, the workplace and the entire workplace atmosphere. The study also found out that referral to treatments rarely leads to sobriety, but often to a more controlled alcohol use. Referral to treatments are a possibility for employees with alcohol abuse, provided that they have the motivation and desire to get rid of the alcoholic abuse.

Development project:

In the development project, support questions were designed to be used in a motivational interview around alcohol use and alcohol habits. The purpose of the development project is to gain new information on how to diagnose risky alcohol use or incipient alcohol abuse in another person. Also, what tools can be used to establish this information, although the main focus is on the AUDIT questionnaire. As a future public health nurse, I also want to get more information about the motivational interview as well as its purpose. Also, how this method can be used in discussions with individuals whose alcohol use is at risk or is beginning to be abused.

Information on the topic was collected from scientific articles from non-fiction and other relevant and reliable sources. Due to previous and now collected new information on the topic, it was possible to formulate 16 support questions that can be used to support motivational interviews and discussions with people at risk for alcohol use or incipient alcohol abuse, as well as those who receive 8-20 points in the AUDIT questionnaire. Support questions are formulated as open-ended questions in accordance with the principles of a motivational interview, and to make it easier to ask additional questions and thus obtain detailed information about a person’s alcohol use and alcohol habits.

Support questions are intended for use in occupational health care but may also be used by other nurses and nursing staff in the health and medical care industry. The questions are intended for use in discussions about alcohol among adults. The main thing is that support questions are used proactively before alcohol abuse or alcohol dependence has arisen.