Proke - Menetelmä nuorten omaehtoisen toiminnan tukemiseen
Tullila, Mika (2021)
Tullila, Mika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189170
Tiivistelmä
Nuorten omaehtoisen ja kansalaistoiminnan tukeminen ovat kunnille nuorisolaissa osoitettuja tehtäviä. Nuorten osallistumisesta heitä koskeviin asioihin säädetään laissa, ja osallisuuden lisäämistä pidetään tärkeänä hyvän elämän ja yhteiskunnan toiminnan kannalta.
Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden toiminnassa nuorten omaehtoinen toiminta näkyi vain vähän. Nuorisopalveluiden Kumppanuusyksikön nuorten ryhmille myöntämän projektiavustuksen hakemukset olivat vähentyneet rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana, eivätkä alueellisten nuorisotalojen henkilöstön työnkuva tai käytössä olevat menetelmät juurikaan ulottuneet nuorten omaehtoisen toiminnan tukemiseen. Osallisuus- ja vaikuttamistoiminnan resurssit olivat viime vuosina menneet edustuksellisen demokratian, kuten osallistuvan budjetoinnin, nuorisoneuvoston ja nuorten aloitekanavan kehittämiseen.
Työn tarkoituksena oli monipuolistaa nuortenryhmien projektiavustus Sponssia ja kehittää uusi nuorten omaehtoisen toiminnan menetelmä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden käyttöön. Työn tilaajana toimi Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, ja työn ohjaamisesta vastasi nuorisopalveluiden Kumppanuusyksikkö.
Uusi menetelmä suunniteltiin toteutettavaksi kokonaan digitaalisella alustalla. Menetelmää kokeiltiin yhdessä kymmenen 16–28-vuotiaan nuoren kanssa, ja nuorten kokemuksista kerättiin laadullinen aineisto sähköisellä kyselyllä. Yhteistapaamisiin osallistuvien nuorten vuorovaikutusta havainnoitiin. Jo käytössä olevien omaehtoisen toiminnan käytäntöjen kartoittamiseksi tehtiin Suomen kuuden suurimman kaupungin nuorisotyöorganisaatioille sähköinen kysely.
Kyselyvastauksista kävi ilmi, että nuorten halu auttaa muita lisääntyi yhteisen työskentelyn aikana ja että nuoret olivat tyytyväisiä kokeiltuun menetelmään. Suurimmille kaupungeille tehdyn kyselyn mukaan yli 90 % arvostaa nuorten omaehtoista toimintaa ja kaipaa siihen lisää välineitä ja menetelmiä. Tutkimuksen mukaan uusi menetelmä tarjoaa uuden tavan tukea nuorten omaehtoista toimintaa. The participation of young people in matters concerning them is regulated by law. The Finnish Youth Act obliges municipalities to support young people with civic activities. Increasing participation is considered an important part of a good life for individual, and furthermore, an essential part of a well-functioning society.
The need for this research arose from the lack of self-motivated and unattached groups in Helsinki City youth work. Applications for youth project grants had decreased, and the region's youth counselors could not support voluntary activities carried out by young people.
The purpose of this thesis is to promote diversity in self-motivated and unattached youth groups and build a new method of operation for Helsinki City Youth unit. The method was piloted on a digital platform by ten participants aged 16–28 years. The theoretical framework for the research was comprised from the concepts of participation.
The thesis examines how the participants experienced decision-making as well as cooperation with other project members. The research was carried out as a qualitative enquiry using answers from 10 participants and by observing video meetings. To support the thesis, an electronic survey was conducted with youth work organizations from Finland's six largest cities, in order to map the practices of voluntary activities already in use.
The data showed that young people were more willing to assist each other after working together. The results revealed that more than 90% of employees from the largest cities say they require more tools and methods to promote self-motivated and unattched youth groups and civic activities. According to this study the new method empowers young people in decision-making, and offers a new way for municipal youth work to support young people's voluntary activities and urban activism.
Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden toiminnassa nuorten omaehtoinen toiminta näkyi vain vähän. Nuorisopalveluiden Kumppanuusyksikön nuorten ryhmille myöntämän projektiavustuksen hakemukset olivat vähentyneet rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana, eivätkä alueellisten nuorisotalojen henkilöstön työnkuva tai käytössä olevat menetelmät juurikaan ulottuneet nuorten omaehtoisen toiminnan tukemiseen. Osallisuus- ja vaikuttamistoiminnan resurssit olivat viime vuosina menneet edustuksellisen demokratian, kuten osallistuvan budjetoinnin, nuorisoneuvoston ja nuorten aloitekanavan kehittämiseen.
Työn tarkoituksena oli monipuolistaa nuortenryhmien projektiavustus Sponssia ja kehittää uusi nuorten omaehtoisen toiminnan menetelmä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden käyttöön. Työn tilaajana toimi Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, ja työn ohjaamisesta vastasi nuorisopalveluiden Kumppanuusyksikkö.
Uusi menetelmä suunniteltiin toteutettavaksi kokonaan digitaalisella alustalla. Menetelmää kokeiltiin yhdessä kymmenen 16–28-vuotiaan nuoren kanssa, ja nuorten kokemuksista kerättiin laadullinen aineisto sähköisellä kyselyllä. Yhteistapaamisiin osallistuvien nuorten vuorovaikutusta havainnoitiin. Jo käytössä olevien omaehtoisen toiminnan käytäntöjen kartoittamiseksi tehtiin Suomen kuuden suurimman kaupungin nuorisotyöorganisaatioille sähköinen kysely.
Kyselyvastauksista kävi ilmi, että nuorten halu auttaa muita lisääntyi yhteisen työskentelyn aikana ja että nuoret olivat tyytyväisiä kokeiltuun menetelmään. Suurimmille kaupungeille tehdyn kyselyn mukaan yli 90 % arvostaa nuorten omaehtoista toimintaa ja kaipaa siihen lisää välineitä ja menetelmiä. Tutkimuksen mukaan uusi menetelmä tarjoaa uuden tavan tukea nuorten omaehtoista toimintaa.
The need for this research arose from the lack of self-motivated and unattached groups in Helsinki City youth work. Applications for youth project grants had decreased, and the region's youth counselors could not support voluntary activities carried out by young people.
The purpose of this thesis is to promote diversity in self-motivated and unattached youth groups and build a new method of operation for Helsinki City Youth unit. The method was piloted on a digital platform by ten participants aged 16–28 years. The theoretical framework for the research was comprised from the concepts of participation.
The thesis examines how the participants experienced decision-making as well as cooperation with other project members. The research was carried out as a qualitative enquiry using answers from 10 participants and by observing video meetings. To support the thesis, an electronic survey was conducted with youth work organizations from Finland's six largest cities, in order to map the practices of voluntary activities already in use.
The data showed that young people were more willing to assist each other after working together. The results revealed that more than 90% of employees from the largest cities say they require more tools and methods to promote self-motivated and unattched youth groups and civic activities. According to this study the new method empowers young people in decision-making, and offers a new way for municipal youth work to support young people's voluntary activities and urban activism.