Kuntoarvio-ohje
Nykänen, Veikko (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148747
Tiivistelmä
Rakennuksiin kohdistuvat korjaus- ja ylläpitokustannukset ovat monien kiinteistöjen omistajien ongelma, koska Suomessa on paljon rakennuksia, jotka ovat tällä hetkellä peruskorjauksen tarpeessa ja samalla rakennuksiin kohdistuvat ylläpitokustannukset ovat viime vuosien aikana kasvaneet jyrkästi. Tämän takia rakennuksiin kohdistuvien kustannuksien arviointi ja budjetointi tuleville vuosille on hankalaa ilman asiantuntevaa kiinteistöjen kuntokartoitusta. Tutkimuksen tavoitteena oli laatia kiinteistöjen kuntoarvioita varten kuntoarvio-ohje, joka sisältäisi yhtenäiset dokumentit ja toimintatavat kuntoarvioiden laatimista varten ja joka täyttäisi tutkimuksen toimeksiantajan laatukriteerit kuntoarvioiden laatimiseen liittyen.
Tämä tutkimus jaettiin tutkimus-, kehittämis- ja analysointiosuuteen. Tutkimusosuudessa haastateltiin kuntoarvioihin osallistuvia henkilöitä ja vertailtiin tehtyjä kuntoarvioraportteja toisiinsa kuntoarvio-ohjeen eri vaiheilta. Kehittämisosuudessa laadittiin kuntoarvio-ohje tutkimusosuudesta saatujen tietojen perusteella. Analysointiosuudessa analysoitiin tutkimus- ja kehittämisosuudessa saatuja tuloksia. Tuloksien analysoinnin avulla saatiin selville, kuinka hyvin tutkimus on onnistunut.
Tutkimuksen tuloksien pohjalta laadittiin kuntoarvio-ohje, joka sisälsi toimintatapoja ja dokumentteja kuntoarvioiden suorittamisesta. Kuntoarvioraportin laatiminen on kuntoarvion suorittamisen eri vaiheista eniten työllistävä vaihe. Kuntoarvio-ohjeen avulla saatiin nopeutettua kuntoarvioraporttien laatimiseen käytettyä työaikaa, mikä näkyi tutkimuksen toimeksiantajalle säästöinä henkilöstökuluissa. Kuntoarvioraporttien laatimisessa hyödynnettiin markkinoilla olevaa selainpohjaista ratkaisua, jota muokattiin tutkimuksen toimeksiantajalle sopivampaan muotoon. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin ja tultiin siihen lopputulokseen, että tutkimus saavutti sille asetetut tavoitteet ja laatukriteerit kuntoarvioihin liittyen, joten tutkimusta pidettiin hyvin toteutettuna ja onnistuneena. Tutkimuksen tuloksena syntyneen kuntoarvio-ohjeen avulla tutkimuksen toimeksiantaja pystyy tehostamaan resurssien käyttöä kuntoarvioiden suorittamisessa ja kuntoarvion tuloksien dokumentoinnissa.
Tämä tutkimus jaettiin tutkimus-, kehittämis- ja analysointiosuuteen. Tutkimusosuudessa haastateltiin kuntoarvioihin osallistuvia henkilöitä ja vertailtiin tehtyjä kuntoarvioraportteja toisiinsa kuntoarvio-ohjeen eri vaiheilta. Kehittämisosuudessa laadittiin kuntoarvio-ohje tutkimusosuudesta saatujen tietojen perusteella. Analysointiosuudessa analysoitiin tutkimus- ja kehittämisosuudessa saatuja tuloksia. Tuloksien analysoinnin avulla saatiin selville, kuinka hyvin tutkimus on onnistunut.
Tutkimuksen tuloksien pohjalta laadittiin kuntoarvio-ohje, joka sisälsi toimintatapoja ja dokumentteja kuntoarvioiden suorittamisesta. Kuntoarvioraportin laatiminen on kuntoarvion suorittamisen eri vaiheista eniten työllistävä vaihe. Kuntoarvio-ohjeen avulla saatiin nopeutettua kuntoarvioraporttien laatimiseen käytettyä työaikaa, mikä näkyi tutkimuksen toimeksiantajalle säästöinä henkilöstökuluissa. Kuntoarvioraporttien laatimisessa hyödynnettiin markkinoilla olevaa selainpohjaista ratkaisua, jota muokattiin tutkimuksen toimeksiantajalle sopivampaan muotoon. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin ja tultiin siihen lopputulokseen, että tutkimus saavutti sille asetetut tavoitteet ja laatukriteerit kuntoarvioihin liittyen, joten tutkimusta pidettiin hyvin toteutettuna ja onnistuneena. Tutkimuksen tuloksena syntyneen kuntoarvio-ohjeen avulla tutkimuksen toimeksiantaja pystyy tehostamaan resurssien käyttöä kuntoarvioiden suorittamisessa ja kuntoarvion tuloksien dokumentoinnissa.