Työntekijän perehdytysmallin kehittäminen palvelumuotoilun otteella
Ragnell, Pirita; Ragnell, Suvi (2021)
Lataukset:
Ragnell, Pirita
Ragnell, Suvi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107949
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Stockmannille työntekijälähtöinen perehdytysmalli.
Projektin viitekehyksen tietoperustana on työntekijälähtöisyys ja palvelumuotoilu. Työntekijälähtöisyys on olennainen tapa sitouttaa työntekijöitä, nostaa työtyytyväisyyttä sekä parantaa työnantajamielikuvaa. Työntekijöiden sitoutuminen ja tyytyväisyys yhdistetään myös vankasti asiakaskokemukseen ja sitä kautta asiakastyytyväisyyteen, ja lopuksi yrityksen menestykseen.
Toiminnallisen opinnäytetyömme kehittämisotteeksi valitsimme palvelumuotoilun, sen tarjotessa oivallisen ajattelutavan, prosessin ja menetelmät. Palvelumuotoilu tarjoaa ihmislähtöisen ajattelutavan sekä menetelmät etenkin projektin aloitusvaiheessa, jolloin haetaan kattavaa ymmärrystä sekä yrityksen että työntekijän lähtökohdista ja kokemuksista. Palvelumuotoilun prosessin jäsentämiseen valitsimme tuplatimantti-mallin, joka tarjoaa johdonmukaisen ja ymmärrettävän etenemismallin projektille.
Menetelmiksi työntekijäymmärryksen hankintaan valitsimme henkilöstöä osallistavat työpajat, joissa käytimme tarinankerrontaa työkaluna perehdytyksen nykytilan, siihen liittyvien tarpeiden sekä huolien ymmärtämiseen. Työpajoissa kuulemamme kokemukset perehdyttämisestä olivat keskenään epäjohdonmukaisia, ja vaikutti siltä, ettei perehdyttämiselle ole olemassa yhtenäistä toimintamallia. Perehdytyksen toteutuksen onnistuminen sekä siitä syntyvä kokemus vaikutti olevan vahvasti tilanne- ja esimiessidonnaista. Työtehtävästä riippuen, työntekijöiden perehdytykseen liittyvät tarpeet ja odotukset myös poikkesivat toisistaan.
Menetelmiksi prosessin nykytilan ymmärtämiseen toteutimme lisäksi kaksi osallistavaa työpajaa lähijohdolle sekä useita Teams-tapaamisia eri sidosryhmien kanssa. Erilaisia prosesseja ja toimintamalleja ilmeni useita, eikä näillä malleilla ollut selvää yhteistä tavoitetta.
Projektimme edetessä, meille selventyi perehdytysprosessin nykytilan odotettua laajempi kehittämistarve. Tästä syystä päädyimme rajaamaan projektimme uudelleen niin, että opinnäytetyömme tuotoksena keskityimme luomaan kestävän pohjan tasalaatuiselle perehdytysmallille ja sen jatkokehitykselle.
Opinnäytetyön tuotoksena Stockmannille laadittiin design brief, jossa kuvataan perehdyttämisen arvolupaus, arvonajurit ja viitekehys, jotka ohjaavat jatkossa perehdyttämisen käytäntöjä kaikkialla organisaatiossa. Opinnäytetyön tuotosten ohjaamana, Stockmann jatkaa perehdytysmallin kehittämistä ja laatii tehtäväkohtaiset perehdytyspolut design briefin mukaisesti.
Projektin viitekehyksen tietoperustana on työntekijälähtöisyys ja palvelumuotoilu. Työntekijälähtöisyys on olennainen tapa sitouttaa työntekijöitä, nostaa työtyytyväisyyttä sekä parantaa työnantajamielikuvaa. Työntekijöiden sitoutuminen ja tyytyväisyys yhdistetään myös vankasti asiakaskokemukseen ja sitä kautta asiakastyytyväisyyteen, ja lopuksi yrityksen menestykseen.
Toiminnallisen opinnäytetyömme kehittämisotteeksi valitsimme palvelumuotoilun, sen tarjotessa oivallisen ajattelutavan, prosessin ja menetelmät. Palvelumuotoilu tarjoaa ihmislähtöisen ajattelutavan sekä menetelmät etenkin projektin aloitusvaiheessa, jolloin haetaan kattavaa ymmärrystä sekä yrityksen että työntekijän lähtökohdista ja kokemuksista. Palvelumuotoilun prosessin jäsentämiseen valitsimme tuplatimantti-mallin, joka tarjoaa johdonmukaisen ja ymmärrettävän etenemismallin projektille.
Menetelmiksi työntekijäymmärryksen hankintaan valitsimme henkilöstöä osallistavat työpajat, joissa käytimme tarinankerrontaa työkaluna perehdytyksen nykytilan, siihen liittyvien tarpeiden sekä huolien ymmärtämiseen. Työpajoissa kuulemamme kokemukset perehdyttämisestä olivat keskenään epäjohdonmukaisia, ja vaikutti siltä, ettei perehdyttämiselle ole olemassa yhtenäistä toimintamallia. Perehdytyksen toteutuksen onnistuminen sekä siitä syntyvä kokemus vaikutti olevan vahvasti tilanne- ja esimiessidonnaista. Työtehtävästä riippuen, työntekijöiden perehdytykseen liittyvät tarpeet ja odotukset myös poikkesivat toisistaan.
Menetelmiksi prosessin nykytilan ymmärtämiseen toteutimme lisäksi kaksi osallistavaa työpajaa lähijohdolle sekä useita Teams-tapaamisia eri sidosryhmien kanssa. Erilaisia prosesseja ja toimintamalleja ilmeni useita, eikä näillä malleilla ollut selvää yhteistä tavoitetta.
Projektimme edetessä, meille selventyi perehdytysprosessin nykytilan odotettua laajempi kehittämistarve. Tästä syystä päädyimme rajaamaan projektimme uudelleen niin, että opinnäytetyömme tuotoksena keskityimme luomaan kestävän pohjan tasalaatuiselle perehdytysmallille ja sen jatkokehitykselle.
Opinnäytetyön tuotoksena Stockmannille laadittiin design brief, jossa kuvataan perehdyttämisen arvolupaus, arvonajurit ja viitekehys, jotka ohjaavat jatkossa perehdyttämisen käytäntöjä kaikkialla organisaatiossa. Opinnäytetyön tuotosten ohjaamana, Stockmann jatkaa perehdytysmallin kehittämistä ja laatii tehtäväkohtaiset perehdytyspolut design briefin mukaisesti.