Opettajien työhyvinvointia ja työyhteisöä tukevat tekijät organisaatiomuutoksessa : case Lahden lukio Gaudia
Sarajärvi, Tarja (2021)
Sarajärvi, Tarja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105026560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105026560
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Lahden kaupungin lukiokoulutus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä opettajien työhyvinvointia ja toimivaa työyhteisöä tukevista tekijöistä organisaatiomuutoksessa. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat opettajien työhyvinvointiin, miten hyödyntää yksilöllisiä voimavaroja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä minkälainen työyhteisö ylläpitää ja edistää opettajien työhyvinvointia uudessa organisaatiossa. Opinnäytetyön näkökulmana oli opettajat ja työn kehittäminen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin työhyvinvoinnin, toimivan työyhteisön ja esimiestyön ulottuvuuksia. Tutkimuksessa käytettiin määrällistä tutkimusotetta ja kyselytutkimusta.
Tutkimustulokset osoittivat, että merkittävin työhyvinvointiin vaikuttava tekijä oli yksilön mahdollisuus vaikuttaa työn määrään. Siihen kytkeytyivät tiiviisti sopivat haasteet ja uuden oppiminen sekä esimiehen kannustus ja tuki. Toimivassa työyhteisössä merkittävimmäksi tekijäksi muodostui kaikkien arvostus ja tasapuolinen kohtelu sekä yhteisten toimintatapojen noudattaminen. Esimiestyö nähtiin ihmislähtöisenä johtajuutena, jossa esimiehet olivat läsnä ja helposti lähestyttäviä.
Opettajien työhyvinvointia tukevat tekijät rakentuvat työhyvinvoinnin pääomasta, jossa sosiaalisen pääoman ylläpitäminen muodostuu työn kuormittavuuden, yksilön työn hallinnan, merkityksellisyyden ja palkitsevuuden osa-alueista. Toimivassa työyhteisössä jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi ja kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja esimiehet ovat läsnä työn arjessa. Näiden ominaisuuksien ylläpitäminen ja vahvistaminen tukevat yksilön kokonaisvaltaista työhyvinvointia myös uudessa organisaatiossa. The thesis was commissioned by the City of Lahti, Lahti. The objective of the thesis was to increase the understanding of factors that support teachers’ occupational well-being and functioning work-community in organizational change. The thesis was aimed to find out what factors affect the occupational well-being of teachers, how to utilize individual work resources to maintain and improve occupational well-being and what kind of work community would maintain and avail teachers’ occupational well-being in a new organization. The thesis’ perspective was on teachers and work devel-opment.
The theoretical section processed the dimensions of occupational well-being, functioning work community and leadership. The study was conducted by quantitative research methods and an online survey was used to collect data.
Based on the results of the study, the most significant factor affecting occupational well-being was the possibility to individually influence the amount of work. This tightly included the experience of appropriate challenges and learning and the support of the supervisor. In a functioning work community, the most important factors were appreciation, equal treatment and following shared procedures. Leadership was seen as servant leadership, where supervisors were present and approachable.
The factors that affect the well-being of teachers, builds on the capital of occupational well-being, where the maintenance of social capital forms of the experienced demands of work, control of tasks, feeling of importance and rewarding. In a functioning work community everyone is seen, heard and treated equally and the supervisors are approachable in the everyday work. The maintenance and reinforcement of these qualities also supports the occupational well-being in the new organization.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin työhyvinvoinnin, toimivan työyhteisön ja esimiestyön ulottuvuuksia. Tutkimuksessa käytettiin määrällistä tutkimusotetta ja kyselytutkimusta.
Tutkimustulokset osoittivat, että merkittävin työhyvinvointiin vaikuttava tekijä oli yksilön mahdollisuus vaikuttaa työn määrään. Siihen kytkeytyivät tiiviisti sopivat haasteet ja uuden oppiminen sekä esimiehen kannustus ja tuki. Toimivassa työyhteisössä merkittävimmäksi tekijäksi muodostui kaikkien arvostus ja tasapuolinen kohtelu sekä yhteisten toimintatapojen noudattaminen. Esimiestyö nähtiin ihmislähtöisenä johtajuutena, jossa esimiehet olivat läsnä ja helposti lähestyttäviä.
Opettajien työhyvinvointia tukevat tekijät rakentuvat työhyvinvoinnin pääomasta, jossa sosiaalisen pääoman ylläpitäminen muodostuu työn kuormittavuuden, yksilön työn hallinnan, merkityksellisyyden ja palkitsevuuden osa-alueista. Toimivassa työyhteisössä jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi ja kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja esimiehet ovat läsnä työn arjessa. Näiden ominaisuuksien ylläpitäminen ja vahvistaminen tukevat yksilön kokonaisvaltaista työhyvinvointia myös uudessa organisaatiossa.
The theoretical section processed the dimensions of occupational well-being, functioning work community and leadership. The study was conducted by quantitative research methods and an online survey was used to collect data.
Based on the results of the study, the most significant factor affecting occupational well-being was the possibility to individually influence the amount of work. This tightly included the experience of appropriate challenges and learning and the support of the supervisor. In a functioning work community, the most important factors were appreciation, equal treatment and following shared procedures. Leadership was seen as servant leadership, where supervisors were present and approachable.
The factors that affect the well-being of teachers, builds on the capital of occupational well-being, where the maintenance of social capital forms of the experienced demands of work, control of tasks, feeling of importance and rewarding. In a functioning work community everyone is seen, heard and treated equally and the supervisors are approachable in the everyday work. The maintenance and reinforcement of these qualities also supports the occupational well-being in the new organization.