Liikuntapaikkarakentamisen tulevaisuus Suomessa : jalkapallon harjoitusolosuhteiden kestävä kehittäminen Päijät-Hämeessä
Juha, Pitkäranta (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306504
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin uusien liikuntapaikkojen rakentamismahdollisuuksia Suomessa yleisesti ja jalkapallo-olosuhteiden rakentamisedellytyksiä seura- tai yritysvetoisesti Päijät-Hämeen seudulla erityisesti kolmesta kestävän kehittämisen näkökulmasta: rahoituksen, kiinteistön energiatehokkuuden ja kentän materiaalivalintojen kannalta. Olosuhderakentamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä jalkapallon harjoituskäyttöön soveltuvaa ulkotekonurmikenttää – jollaisella toki voi harrastaa muitakin lajeja varsin monipuolisesti.
Tutkimuksen näkökulmat ovat myös osa liikuntalain sisältöä ja lain henkeä. Niitä voidaan tarkastella lisäksi laatulähtöisen rakentamisen näkökulmista, joita ovat taloudelliset (rahoitus), tekniset (energiatehokkuus) ja toiminnalliset (materiaalivalinnat) tekijät. Liikuntalain mukaan kunnan on tarjottava turvalliset, tasa-arvoiset lähtökohdat liikkumiseen ja urheilemiseen. Liikuntapaikat tarjoavat puitteet liikkujille ja urheilijoille. Liikuntapaikkoja on Suomessa yli 40 000 ja niiden määrä kasvaa vuosittain. Prime time -aikaan eli arki-iltapäivästä myöhäiseen iltaan ja viikonloppuisin kentät ovat usein täydessä käytössä: monin paikoin lisätilalle on tarvetta, minkä seurauksena seurat ovat rakennuttaneet omiakin kenttiä.
Tämän työn toimeksiantaja, FC Kuusysi ry, on lahtelainen jalkapallon erikoisseura. Seura on uudistanut 2010-luvun aikana strategiaansa ja on tähdännyt viime vuodet pelaajamäärien hallittuun kasvuun, valmennuksen laatuun ja monipuoliseen palvelutarjontaan. Tehtävänä on selvittää, millaisia rahoitus- ja hallintovaihtoehtoja jalkapalloseuralla on teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaan oman, uuden ulkotekonurmikentän rakentamiseen.
Tässä opinnäytetyössä esitetään rahoitus- ja hallintomalli kiinteistöyhtiöpohjaiselle rakenteelle ulkotekonurmihankkeessa seuran näkökulmasta. Pohjana käytetään opetus- ja kulttuuriministeriölle laadittua selvitystä liikuntapaikkahankkeen hallintomalleista kunnan näkökulmasta. Opinnäytetyössä esitetään energiatehokkaita ratkaisuja, ja pohditaan tekonurmen täyteaineiden muovilaatuja ympäristövaikutuksineen ja lähitulevaisuuden vaihtoehtoja.
Opinnäytetyöhön on koottu runsaasti hyödyllisiä tietoja liikuntapaikkarakentamisesta: selvityksiä ulkotekonurmihankkeiden kustannuksista, laadun arviointityökaluista, liikuntapaikkojen tähtiluokituksista, elinkaarikustannuksista ja uusiutuvien energiamuotojen valinnoista.
Olosuhdeasioita päätettäessä sekä urheilulajien että taloudellisten tukien osalta on syytä ottaa huomioon lajiin osallistuvien harrastajien määrä ja lajin yhteiskunnallis-taloudellinen
lisäarvo. Vuonna 2020 Suomessa oli yli 500 000 jalkapallon harrastajaa ja lisäarvo suomalaiselle yhteiskunnalle Euroopan jalkapalloliiton UEFA SROI -tutkimuksen mukaan peräti 1,25 miljardia euroa. UEFAn tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että lahtelaisseura FC Kuusysin tuottama lisäarvo Lahden kaupunkiseudulle on miljoonia euroa – vuodessa.
Tutkimuksen näkökulmat ovat myös osa liikuntalain sisältöä ja lain henkeä. Niitä voidaan tarkastella lisäksi laatulähtöisen rakentamisen näkökulmista, joita ovat taloudelliset (rahoitus), tekniset (energiatehokkuus) ja toiminnalliset (materiaalivalinnat) tekijät. Liikuntalain mukaan kunnan on tarjottava turvalliset, tasa-arvoiset lähtökohdat liikkumiseen ja urheilemiseen. Liikuntapaikat tarjoavat puitteet liikkujille ja urheilijoille. Liikuntapaikkoja on Suomessa yli 40 000 ja niiden määrä kasvaa vuosittain. Prime time -aikaan eli arki-iltapäivästä myöhäiseen iltaan ja viikonloppuisin kentät ovat usein täydessä käytössä: monin paikoin lisätilalle on tarvetta, minkä seurauksena seurat ovat rakennuttaneet omiakin kenttiä.
Tämän työn toimeksiantaja, FC Kuusysi ry, on lahtelainen jalkapallon erikoisseura. Seura on uudistanut 2010-luvun aikana strategiaansa ja on tähdännyt viime vuodet pelaajamäärien hallittuun kasvuun, valmennuksen laatuun ja monipuoliseen palvelutarjontaan. Tehtävänä on selvittää, millaisia rahoitus- ja hallintovaihtoehtoja jalkapalloseuralla on teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaan oman, uuden ulkotekonurmikentän rakentamiseen.
Tässä opinnäytetyössä esitetään rahoitus- ja hallintomalli kiinteistöyhtiöpohjaiselle rakenteelle ulkotekonurmihankkeessa seuran näkökulmasta. Pohjana käytetään opetus- ja kulttuuriministeriölle laadittua selvitystä liikuntapaikkahankkeen hallintomalleista kunnan näkökulmasta. Opinnäytetyössä esitetään energiatehokkaita ratkaisuja, ja pohditaan tekonurmen täyteaineiden muovilaatuja ympäristövaikutuksineen ja lähitulevaisuuden vaihtoehtoja.
Opinnäytetyöhön on koottu runsaasti hyödyllisiä tietoja liikuntapaikkarakentamisesta: selvityksiä ulkotekonurmihankkeiden kustannuksista, laadun arviointityökaluista, liikuntapaikkojen tähtiluokituksista, elinkaarikustannuksista ja uusiutuvien energiamuotojen valinnoista.
Olosuhdeasioita päätettäessä sekä urheilulajien että taloudellisten tukien osalta on syytä ottaa huomioon lajiin osallistuvien harrastajien määrä ja lajin yhteiskunnallis-taloudellinen
lisäarvo. Vuonna 2020 Suomessa oli yli 500 000 jalkapallon harrastajaa ja lisäarvo suomalaiselle yhteiskunnalle Euroopan jalkapalloliiton UEFA SROI -tutkimuksen mukaan peräti 1,25 miljardia euroa. UEFAn tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että lahtelaisseura FC Kuusysin tuottama lisäarvo Lahden kaupunkiseudulle on miljoonia euroa – vuodessa.