Päihdekuntoutujan vanhemmuuden tukeminen
Puroaho, Anna; Virtanen, Sari; Kostilainen, Anne (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225485
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaista tukea kuntouttavin tavoittein opioidikorvaushoidossa olevat vanhemmat ovat saaneet vanhemmuuteensa. Tavoitteena oli tutkia, minkälaista tukea vanhemmuuteen on saatu sosiaali- ja päihdepalveluilta ja millä tavoin päihdekuntoutujien vanhemmuutta ja vanhemmuudessa kasvua voitaisiin tukea entistä paremmin.
Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin yhteistyössä Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n päihdepalveluyksikkö Breikkien kanssa talvella 2021. Aineiston keruu toteutettiin Breikkien useissa toimipisteissä eri kaupungeissa; Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruun menetelmänä oli teemahaastattelu. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joissa haastateltiin yhteensä yhtätoista kuntouttavin tavoittein opioidikorvaushoidossa olevaa vanhempaa. Haastateltavista naisia oli kuusi ja miehiä viisi. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin.
Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustui opioidiriippuvuuteen, vanhemmuuteen ja vanhemmuuden tukemiseen, erityisesti kuntouttavan korvaushoidon aikana. Tutkimuksen tulosten mukaan vanhemmuuteen oli saatu paljon tukea, ja sitä oli myös tarjottu vanhemmille aktiivisesti. Vanhemmuuteen tukea oli saatu omilta läheisverkostoilta, vertaisilta sekä lastensuojelulta, päihdepalveluilta, terveydenhuollosta ja seurakunnilta. Tutkimuksen mukaan merkittävänä tukena vanhemmuuteen pidettiin kuntouttavaan korvaushoitoon pääsyä itsessään.
Sosiaali- ja päihdepalveluiden ammattilaisilta saatu tuki oli koettu vaikuttavana, kun ammattilainen oli kohdannut asiakkaan arvostavasti, kunnioittavasti, aidosti ja tasavertaisesti. Tutkimuksesta ilmeni aidon kohtaamisen tärkeys, sekä keskustelutuen tarve. Keskustelutukea sekä tukea vuorovaikutukseen oman lapsen kanssa kaivattiin kovasti lisää. Aiemmista tutkimuksista päihdekuntoutujavanhempien kokemuksista löytyi paljon yhtäläisyyksiä, ja ne täydensivät opinnäytetyöstä saatuja tuloksia. The purpose of this thesis was to discover the experiences of parents who are in rehabilitative maintenance treatment about the support they have received for their parenthood. The objective was to investigate what kind of support par-ents had received for their parenting in general, but also from the social ser-vices and from the substance abuse services. The aim was to find out how it would be possible for professionals to support parenthood even better while working with parents who are in opioid substitution treatment.
The thesis was carried out in the winter of 2021 in co-operation with The Helsinki Deaconess Institute’s subsidiary Diakonissalaitoksen Hoiva Ltd. in their substance abuse service units. Substance abuse service units were located in many different cities; Helsinki, Tampere and Lahti. Thesis is a qualitative study. Data collection method was thematic interview. Interviews were carried out individually, implementing eleven interviews of parents who are in rehabilitative maintenance treatment. Interviewed parents were both male and female. The interviews were recorded with clients and transcripted.
Thematic analysis was used to analyse the material. The theoretical background of the study was based on the opioid addiction, parenthood and supporting the parenthood, especially during the opioid substitution treatment. According to the research, parents had received plenty of support for their parenthood and the support was also offered from different networks, social and official. According to the results, parents who are in opioid substitution treatment had received parenting support from their own near relatives, from their peers, child protection services, substance abuse services, from health care providers and from parishes. The study shows that significant support for parenthood was considered to be opioid substitution treatment itself, making normal life possible.
The support received from the professionals was considered affective and impressive when encounter had been respectful, appreciative, genuine and equal. Important result of this research was the importance of an encounter between the professional and the client. The parents also hoped for more dialogue and conversation support with professionals, and felt it would support their parenting a great deal improving the interaction between themselves and the child. Previous studies done of parents who have substance abuse problems and who are on opioid substitution treatment, completed the study.
Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin yhteistyössä Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n päihdepalveluyksikkö Breikkien kanssa talvella 2021. Aineiston keruu toteutettiin Breikkien useissa toimipisteissä eri kaupungeissa; Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruun menetelmänä oli teemahaastattelu. Teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joissa haastateltiin yhteensä yhtätoista kuntouttavin tavoittein opioidikorvaushoidossa olevaa vanhempaa. Haastateltavista naisia oli kuusi ja miehiä viisi. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin.
Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustui opioidiriippuvuuteen, vanhemmuuteen ja vanhemmuuden tukemiseen, erityisesti kuntouttavan korvaushoidon aikana. Tutkimuksen tulosten mukaan vanhemmuuteen oli saatu paljon tukea, ja sitä oli myös tarjottu vanhemmille aktiivisesti. Vanhemmuuteen tukea oli saatu omilta läheisverkostoilta, vertaisilta sekä lastensuojelulta, päihdepalveluilta, terveydenhuollosta ja seurakunnilta. Tutkimuksen mukaan merkittävänä tukena vanhemmuuteen pidettiin kuntouttavaan korvaushoitoon pääsyä itsessään.
Sosiaali- ja päihdepalveluiden ammattilaisilta saatu tuki oli koettu vaikuttavana, kun ammattilainen oli kohdannut asiakkaan arvostavasti, kunnioittavasti, aidosti ja tasavertaisesti. Tutkimuksesta ilmeni aidon kohtaamisen tärkeys, sekä keskustelutuen tarve. Keskustelutukea sekä tukea vuorovaikutukseen oman lapsen kanssa kaivattiin kovasti lisää. Aiemmista tutkimuksista päihdekuntoutujavanhempien kokemuksista löytyi paljon yhtäläisyyksiä, ja ne täydensivät opinnäytetyöstä saatuja tuloksia.
The thesis was carried out in the winter of 2021 in co-operation with The Helsinki Deaconess Institute’s subsidiary Diakonissalaitoksen Hoiva Ltd. in their substance abuse service units. Substance abuse service units were located in many different cities; Helsinki, Tampere and Lahti. Thesis is a qualitative study. Data collection method was thematic interview. Interviews were carried out individually, implementing eleven interviews of parents who are in rehabilitative maintenance treatment. Interviewed parents were both male and female. The interviews were recorded with clients and transcripted.
Thematic analysis was used to analyse the material. The theoretical background of the study was based on the opioid addiction, parenthood and supporting the parenthood, especially during the opioid substitution treatment. According to the research, parents had received plenty of support for their parenthood and the support was also offered from different networks, social and official. According to the results, parents who are in opioid substitution treatment had received parenting support from their own near relatives, from their peers, child protection services, substance abuse services, from health care providers and from parishes. The study shows that significant support for parenthood was considered to be opioid substitution treatment itself, making normal life possible.
The support received from the professionals was considered affective and impressive when encounter had been respectful, appreciative, genuine and equal. Important result of this research was the importance of an encounter between the professional and the client. The parents also hoped for more dialogue and conversation support with professionals, and felt it would support their parenting a great deal improving the interaction between themselves and the child. Previous studies done of parents who have substance abuse problems and who are on opioid substitution treatment, completed the study.