Data-analyysin hyödyntäminen tietojohtoisessa poliisitoiminnassa : esimerkkinä poliisin valvonta- ja hälytystehtävät Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella vuosina 2018 - 2019
Haara, Jarkko (2021)
Haara, Jarkko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104265792
Tiivistelmä
Tietojohtoisen poliisitoiminnan keskeisen tavoitteen mukaan päätöksenteon tulee perustua analysoituun tietoon. Tavoitteen toteutuminen edellyttää laadukkaita analyysituotteita, joiden avulla voidaan tukea organisaation päätöksentekoa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella data-analyysin hyödyntämistä tietojohtoisen poliisitoiminnan tukena sekä esitellä erilaisia menetelmiä strategisen ja taktisen analyysin tuotteiden kehittämiseksi.
Tutkimusaineistona työssä käytettiin Sisä-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystehtäviä vuosilta 2018 ja 2019. Aineisto sisälsi muun muassa tietoja yksittäisten hälytystehtävien lajeista, luokista, sijainneista ja ajankohdista. Tutkimuksessa aineistoa käsiteltiin määrällisen tutkimuksen menetelmillä ja työssä keskityttiin tarkastelemaan aineistoa kahden eri analytiikkatason näkökulmasta.
Kuvailevan analytiikan avulla tutkimuksessa kyettiin tunnistamaan hälytystehtävien määrään ja laatuun liittyviä eroavaisuuksia sekä tuottamaan uutta tietoa poliisin palvelutasoon vaikuttavan toimintavalmiusajan ja väestöpohjan välisestä suhteesta. Tutkimuksen tulos oli menetelmällisesti senkin vuoksi merkittävä, että vastaavanlaista tarkastelua ei tiettävästi ole aikaisemmin Suomessa tehty. Ennakoivan analytiikan osalta työssä käytettiin neuroverkkoon perustuvaa regressiomallia ja päätöspuumalliin pohjautuvaa ennakoivan luokittelun mallia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että ennakoivan luokittelun malli tuotti huomattavasti paremman ennusteen kuin yksittäisen tehtävän ennustamiseen perustuva regressiomalli.
Poliisin hälytystehtävien tarkastelu analytiikan eri menetelmillä tuotti huomattavaa lisäarvoa perinteiseen kuntatason tarkasteluun verrattuna. Tutkimuksessa osoitettiin, että eri tietolähteiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa huomattavaa hyötyä poliisin toimintaympäristöön liittyvässä analyysissa. Tutkimuksen tuloksena saatiin käsitys myös siitä, että analytiikan eri tasoja ei tule nähdä toisiaan poissulkevina valintoina, vaan niiden tarjoamat mahdollisuudet tulee nähdä toisiaan tukevina. Tietojohtoinen poliisitoiminta edellyttää organisaatiolta laaja-alaista osaamista ja analyysikyvykkyyden ylläpitämistä. Analytiikan kehittäminen on organisaation näkökulmasta vaativa kokonaisuus, minkä vuoksi menetelmällistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi pyrkiä edistämään kaikin mahdollisin tavoin.
Tutkimusaineistona työssä käytettiin Sisä-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystehtäviä vuosilta 2018 ja 2019. Aineisto sisälsi muun muassa tietoja yksittäisten hälytystehtävien lajeista, luokista, sijainneista ja ajankohdista. Tutkimuksessa aineistoa käsiteltiin määrällisen tutkimuksen menetelmillä ja työssä keskityttiin tarkastelemaan aineistoa kahden eri analytiikkatason näkökulmasta.
Kuvailevan analytiikan avulla tutkimuksessa kyettiin tunnistamaan hälytystehtävien määrään ja laatuun liittyviä eroavaisuuksia sekä tuottamaan uutta tietoa poliisin palvelutasoon vaikuttavan toimintavalmiusajan ja väestöpohjan välisestä suhteesta. Tutkimuksen tulos oli menetelmällisesti senkin vuoksi merkittävä, että vastaavanlaista tarkastelua ei tiettävästi ole aikaisemmin Suomessa tehty. Ennakoivan analytiikan osalta työssä käytettiin neuroverkkoon perustuvaa regressiomallia ja päätöspuumalliin pohjautuvaa ennakoivan luokittelun mallia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että ennakoivan luokittelun malli tuotti huomattavasti paremman ennusteen kuin yksittäisen tehtävän ennustamiseen perustuva regressiomalli.
Poliisin hälytystehtävien tarkastelu analytiikan eri menetelmillä tuotti huomattavaa lisäarvoa perinteiseen kuntatason tarkasteluun verrattuna. Tutkimuksessa osoitettiin, että eri tietolähteiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa huomattavaa hyötyä poliisin toimintaympäristöön liittyvässä analyysissa. Tutkimuksen tuloksena saatiin käsitys myös siitä, että analytiikan eri tasoja ei tule nähdä toisiaan poissulkevina valintoina, vaan niiden tarjoamat mahdollisuudet tulee nähdä toisiaan tukevina. Tietojohtoinen poliisitoiminta edellyttää organisaatiolta laaja-alaista osaamista ja analyysikyvykkyyden ylläpitämistä. Analytiikan kehittäminen on organisaation näkökulmasta vaativa kokonaisuus, minkä vuoksi menetelmällistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi pyrkiä edistämään kaikin mahdollisin tavoin.