Rahanpesulain velvoitteet tilitoimistossa
Karjalainen, Ella (2021)
Karjalainen, Ella
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225444
Tiivistelmä
Rahanpesulakia uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksen myötä ilmoitusvelvollisten tuli laatia riskiarvio sekä rekisteröityä valvontarekisteriin. Rahanpesulakia sovelletaan kirjanpitoa toimeksiannosta tekeviin yrityksiin. Rahanpesulaki velvoittaa ilmoitusvelvollisia tunnistamaan ja tuntemaan asiakkaansa sekä ilmoittamaan viranomaiselle mahdollisesta rahanpesun epäilyksestä. Opinnäytetyössä haluttiin tutkia millaisia velvoitteita rahanpesulaki luo toimeksiantajayritykselle sekä kuinka se on niitä toteuttanut. Osana tutkimusta tehtiin tutkimuskysely, josta haluttiin saada vertailtavaa tietoa muiden Kainuun alueen tilitoimistojen tietämyksestä rahanpesulakia kohtaan.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan ensimmäisenä rahanpesun vaiheista ja tunnusmerkeistä. Lainsäädäntö luvussa käydään läpi Suomen lainsäädäntö, Euroopan Unionin direktiivit sekä FATF:n toiminta ja sen antamat suositukset. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Saamalla lisäarvoa tutkimukselle tehtiin kvantatiivinen kyselytutkimus. Saatuja vastauksia vertailtiin toimeksiantajayrityksen toimintaan.
Opinnäytetyön tutkimuksen myötä toimeksiantajan toiminta saatiin ajan tasalle rahanpesulain velvoitteiden osalta. Toimeksiantajalle laadittiin riskiarvio, rekisteröidyttiin valvontarekisteriin sekä täsmennettiin asiakkaan tunnistamista ja tuntemista. Kyselytutkimuksen vastauksista saatiin tuloksia, jotka vastasivat toimeksiantajayrityksen tilannetta. Tutkimuksen perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä, että tilitoimistot olivat tietoisia velvoitteista, mutta heidän toimintansa eivät vastanneet velvoitteita. Aineiston pohjalta tehtiin päätöksiä, että pienemmillä tilitoimistoilla on huonommat resurssit pystyä toteuttamaan velvoitteet itsekseen.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan ensimmäisenä rahanpesun vaiheista ja tunnusmerkeistä. Lainsäädäntö luvussa käydään läpi Suomen lainsäädäntö, Euroopan Unionin direktiivit sekä FATF:n toiminta ja sen antamat suositukset. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Saamalla lisäarvoa tutkimukselle tehtiin kvantatiivinen kyselytutkimus. Saatuja vastauksia vertailtiin toimeksiantajayrityksen toimintaan.
Opinnäytetyön tutkimuksen myötä toimeksiantajan toiminta saatiin ajan tasalle rahanpesulain velvoitteiden osalta. Toimeksiantajalle laadittiin riskiarvio, rekisteröidyttiin valvontarekisteriin sekä täsmennettiin asiakkaan tunnistamista ja tuntemista. Kyselytutkimuksen vastauksista saatiin tuloksia, jotka vastasivat toimeksiantajayrityksen tilannetta. Tutkimuksen perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä, että tilitoimistot olivat tietoisia velvoitteista, mutta heidän toimintansa eivät vastanneet velvoitteita. Aineiston pohjalta tehtiin päätöksiä, että pienemmillä tilitoimistoilla on huonommat resurssit pystyä toteuttamaan velvoitteet itsekseen.