Pähkinäviilutettu kirjoituspöytä : Materiaalitutkimus, konservointi ja restaurointi
Savo, Sini (2012)
Savo, Sini
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239445
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kohteena on yksityisessä omistuksessa oleva pähkinäviilutettu kertaustyylinen kirjoituspöytä. Käytännöntyön tavoitteena oli konservoida ja restauroida
pöydänkannet, mutta dokumentointi ja konservointityöt tehtiin koko pöydälle.
Kirjoituspöytä on luultavasti valmistettu 1800-luvun lopulla. Alkuperästä ei ole varmuutta, mutta kirjoituspöytä on voitu tehdä Venäjällä tai Suomessa.
Konservoinnin ja restauroinnin lisäksi kohteelle tehtiin tarvittavat materiaalitutkimukset oikeiden konservointi metodien valintaa varten. Materiaalitutkimuksissa keskityttiin
lakkapintoihin. Puulajit määriteltiin silmämääräisesti käyttäen vertailukohteita.
Kirjoituspöydänkansi oli pahoin vaurioitunut. Lakkapinta oli krakeloitunut ja menetetty suurilta alueilta pöydän kantta. Viilutukset olivat monilta kohdilta irti ja paikoitellen paloja puuttui kokonaan. Myös muutamat koristelistat olivat irrallaan tai irtoamassa. Lisäksi pöytään oli tehty aiemmin restaurointeja.
Pöydän konservointi käsitti irrallaan olevien viilujen ja koristelistojen kiinnittämisen sekä lakkapintojen elvytyksen. Viilutuksen puuttuvat kohdat restauroitiin pääosin pähkinäviilulla. Pöytäkansien myöhemmät nitroselluloosalakkaukset poistettiin ja lakattiin uudelleen
sellakalla, jotta pöydän kokonaiskuva olisi ollut yhtenäinen.
pöydänkannet, mutta dokumentointi ja konservointityöt tehtiin koko pöydälle.
Kirjoituspöytä on luultavasti valmistettu 1800-luvun lopulla. Alkuperästä ei ole varmuutta, mutta kirjoituspöytä on voitu tehdä Venäjällä tai Suomessa.
Konservoinnin ja restauroinnin lisäksi kohteelle tehtiin tarvittavat materiaalitutkimukset oikeiden konservointi metodien valintaa varten. Materiaalitutkimuksissa keskityttiin
lakkapintoihin. Puulajit määriteltiin silmämääräisesti käyttäen vertailukohteita.
Kirjoituspöydänkansi oli pahoin vaurioitunut. Lakkapinta oli krakeloitunut ja menetetty suurilta alueilta pöydän kantta. Viilutukset olivat monilta kohdilta irti ja paikoitellen paloja puuttui kokonaan. Myös muutamat koristelistat olivat irrallaan tai irtoamassa. Lisäksi pöytään oli tehty aiemmin restaurointeja.
Pöydän konservointi käsitti irrallaan olevien viilujen ja koristelistojen kiinnittämisen sekä lakkapintojen elvytyksen. Viilutuksen puuttuvat kohdat restauroitiin pääosin pähkinäviilulla. Pöytäkansien myöhemmät nitroselluloosalakkaukset poistettiin ja lakattiin uudelleen
sellakalla, jotta pöydän kokonaiskuva olisi ollut yhtenäinen.