Hukkakuva-analyysi HUS-Röntgenissä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää HUS-Röntgenin röntgentoimipisteiden käytäntöjä natiivikuvantamisessa tehtävään hukkakuva-analyysiin. HUS-Röntgenillä ei ollut yhtenäistä ohjeistusta hukkakuva-analyysin suorittamiseksi, ja haluttiin kartoittaa yksiköiden hyviksi havaitsemia toimintatapoja sekä tavoitella koko organisaation laajuista käytäntöä.

Opinnäytetyön teoriataustaa kerättiin röntgenkuvantamisen laadunvarmistuksesta ja tarkemmin hukkakuva-analyysista, niin kansainvälisistä kuin kotimaisista lähteistä. Tietoja hukkakuva-analyysin toteutustavoista pyydettiin HUS-Röntgenin toimipisteiltä kyselyn avulla. Kyselyn vastauksista eriteltiin hukkakuva-analyysin tekotapoihin sekä sen tuloksien hyödynnettävyyteen liittyviä asioita. Toimipisteiltä saatuja vastauksia verrattiin kansainvälisiin julkaisuihin aineistoa ja teoriaa yhdistävän abduktiivisen päättelytavan avulla.

20 eri toimipisteestä saadusta vastauksesta kävi ilmi hukkakuva-analyysin erilaiset menetelmät HUS-Röntgenissä. Yksiköistä saatiin tiedot viimeisimmästä sen suorittamasta hukkakuva-analyysista sekä siitä, miten hukkakuva-analyysin tuloksia on hyödynnetty yksikössä. Suurimmassa osassa yksiköitä tuloksia käytiin läpi henkilökunnan kanssa ja jos systemaattisia virheitä havaittiin, asiaan puututtiin.

HUS-Röntgenin laajan röntgenlaitekannan ja niihin liittyvien ohjelmistojen yhteensovittaminen asettaa haasteita yhtenäisen ohjeistuksen luomiselle hukkakuva-analyysin tekoon. Jotta röntgenyksiköiden hukkakuva-analyysin tuloksia voidaan verrata, olisi käytäntöjen kuitenkin hyvä olla samankaltaiset koko organisaatiossa. Kuvien hylkäyssyiden tulisi olla yhtenäiset. Hukkakuvien sekä hukkakuva-analyysin tulosten läpikäyminen henkilökunnan kanssa olisi suotavaa. Käytäntöjä voidaan myös yhtenäistää esimerkiksi analyysin hyödynnettävyyden osalta.

The objective of this study was to find out methods and customs for carrying out reject analysis in computed radiography in the organization of HUS-Röntgen, the leading medical imaging provider in Finland, which produces medical imaging services for the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. Furthermore the study aimed to create a guideline for reject analysis for the entire organization.

Information about quality assurance and reject analysis in computed radiography was collected from studies and journals in the field of radiography. Data from the departments of HUS-Röntgen were gathered by sending a small questionnaire on the latest reject analysis performed in the unit. The responses received from the units were analyzed and compared with the data from previous studies.

In total 18 responses were received from the departments of HUS-Röntgen. The data included information on the latest reject analysis and the benefits of the results of the reject analysis. Most of the departments went through the results with personnel and if systematic errors occurred they were processed.

The different devices and software of computed radiography in the organization makes it challenging to make a general guideline or instructions for carrying out reject analysis. It would be important to create common instructions among HUS-Röntgen, to enable the comparison of the results of reject analysis between different units. Finally, it would be recommended to study some of the rejected images and to analyze the results of the reject analysis with the staff in purpose of training. Practices can be integrated for instance in the utilization of the results of the reject analysis.