Clostridium difficile: kahden diagnostisen menetelmän vertailu

Abstract

Clostridium difficile on anaerobi sauvabakteeri, joka muodostaa itiöitä. Osa kannoista tuottaa toksiineita. Clostridium difficile -bakteerin tuottamat toksiinit ovat suurin syy antibioottihoitoon liittyvään ripuliin ja pseudomembranoottiseen koliittiin eli paksusuolen tulehdukseen. Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamaa tautia kutsutaan Clostridium difficile –infektioksi eli CDI:ksi. Joskus tauti voi johtaa jopa kuolemaan. Infektioita esiintyy antibioottihoidon yhteydessä iäkkäillä tai alhaisen immuunivasteen omaavilla potilailla. Sairaalahoidon lisäksi sitä esiintyy myös pitkäaikaishoidossa sekä avohoidossa olevilla potilailla. Bakteeria esiintyy maailmanlaajuisesti ja se aiheuttaa hankalia epidemioita. Viime aikoina C. difficile – bakteerista on esiintynyt kantaa, joka aiheuttaa vakavampia oireita. Kantaa on esiintynyt Pohjois-Amerikassa sekä Euroopassa. Se tuottaa normaaliin kantaan verrattuna ylimäärin toksiineita. Sytotoksisuusmenetelmää on pidetty referenssimenetelmänä, mutta monet Clostridium difficile – bakteeria diagnosoivat laboratoriot käyttävät entsyymi-immunomenetelmiä tämän sijasta, koska ne vievät vähemmän aikaa ja ovat helpompia tehdä. Entsyymi-immunomenetelmillä on kuitenkin huonompi herkkyys ja spesifisyys kuin sytotoksisuusmenetelmällä. Työssä verrattiin suoraan ulosteesta entsyymi-immunomentelmällä tehtävää toksiininosoitusta toksinogeeniseen viljelyyn. Tavoitteena oli selvittää miten spesifinen ja herkkä suoratoksiinin osoitus on Clostridium difficile –bakteerin diagnostiikassa. Suoralle toksiinin osoitukselle saatiin spesifisyydeksi 97,87 % ja herkkyydeksi 76,05 % sekä positiiviseksi ennustearvoksi 88,76 % ja negatiiviseksi ennustearvoksi 94,86 %. C. difficile – bakteeria kantavia potilaita voi jäädä huomioimatta jos käytetään pelkästään entsyymi-immunomenetelmää. Tämä puolestaan voi johtaa vääränlaiseen hoitoon ja bakteerin leviämiseen.

Clostridium difficile is an anaerobic rod which forms spores. Some of the strains produce toxins which are the most common cause for an antibiotic associated diarrhea and colitis. A Clostridium difficile infection (CDI) can be minor symptomatic or cause more severe pseudomembranous colitis (PMC). Sometimes an infection may lead to death. The infections are antibiotic-associated in elderly patients or patients with a low immune response. Infections also occur in long-term nursing homes and in the treatment of outpatients. The bacterium is found worldwide and causes difficult epidemics. Recently, C. difficile has developed a strain which causes more severe symptoms. The strain has been encountered in North America and Europe. It produces more toxins than normal strain. The cell cytotoxicity assay (CCA) is considered the reference test but most hospital microbiology laboratories use enzyme immunoassays (EIA) instead of CCA. EIAs exhibit lower sensitivity and specificity than cell cytotoxicity assays and they are less time consuming and easier to perform than CCA. The PCR gene profiles of the toxigenic culture were compared with direct toxin tests by enzyme-linked fluorescent assay (ELFA) from stool samples on the same day. The aim was to find out how specific and sensitive the ELFA assay is in the diagnosis of Clostridium difficile. Specificity, sensitivity, the positive predictive value and the negative predictive value of the ELFA assay were 97.87 %, 76.05 %, 88.76 % and 94.86 %, respectively. If the enzyme-linked fluorescent assay is used alone, it might miss some CDI cases. This leads to insufficient treatment and spreading of the bacterium.