Viherkertoimen ohjausvaikutus viherkattorakentamiseen : kuka päättää viherkatoista?
Talke, Katri (2020)
Talke, Katri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122129797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122129797
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää viherkerrointyökalun ohjausvaikutusta viherkattorakentamiseen. Työn tarkoituksena on viherkattorakentamisen vauhdittaminen. Opinnäytetyö tehdään Tampereen kaupungille tarpeeseen kartoittaa keinoja, joilla edistää viherkattorakentamista.
Viherkerroin on työkalu, jonka avulla tämä suhdeluku lasketaan. Viherkerroin on kehitetty kaavoitukseen ja pihasuunnitteluun. Viherkertoimen käytöstä määrätään asemakaavassa antamalla tonttikohtainen tavoitekerroin. Rakennuttaja täyttää tämän tavoitteen valitsemalla työkalun elementtivalikoimasta tontille soveltuvat viherelementit. Viherkatot kuuluvat tähän elementtivalikoimaan. Viherkatolla tarkoitetaan kattorakennetta, jolla on kasvillisuutta, kasvillisuuden edellyttämä kasvualusta sekä tekniset alusrakenteet. Viherkattojen katsotaan olevan monella tavalla hyödyllisiä. Viherkattojen tuomia hyötyjä ovat mm. ilmansaasteiden sitominen, hulevesien hallinta ja lämpösaarekeilmiön hillitseminen.
Kaupungit vastaavat asemakaavojen laadinnasta ja ajanmukaisuudesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja maankäyttö- ja rakennusasetus asettavat kaavoitusprosessille, asemakaavan esittämistavalle ja asemakaavamääräysten sisällölle raamit. Asemakaavan on oltava tasapuolinen ja oikeudenmukainen oikeudenhaltijoita kohtaan. Kaavassa on myös vaalittava rakennettua ja luonnontilaista ympäristöä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Asemakaavan lakisääteiset vaatimukset tulee huomioida mietittäessä mahdollisuuksia viherkattorakentamisen edistämiseksi. Edistämisessä suositaan pehmeitä keinoja pakottavien sijaan. Pehmeät vaikuttamiskeinot nojaavat tunnettuihin päätöksentekoon vaikuttaviin seikkoihin, kuten asenteiden muokkaukseen ja motivaation lisäämiseen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena oikeusmuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin: ohjaako viherkerroin viherkattorakentamiseen sekä kuka päättää viherkattorakentamisesta? Pääasiallinen tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Haastateltavat edustivat sekä kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisia että rakennusliikkeiden projektijohtoa. Tutkimustulokset analysoitiin ryhmittelykaavion ja kalanruotodiagrammin avulla. Viherkattorakentamisen edistämisehdotukset ideoitiin oikeusmuotoilun ideointiseinää hyödyntäen. Syntyneet ideat ryhmiteltiin kohderyhmän mukaan. Lopuksi vielä arvioitiin edistämistoimien toteuttamiskelpoisuus. Edistämisehdotukset sopivat kaikille suomalaisille kaupungeille, jotka haluavat parantaa ilmastokestävyyttään viherkattojen avulla.
Viherkerroin on työkalu, jonka avulla tämä suhdeluku lasketaan. Viherkerroin on kehitetty kaavoitukseen ja pihasuunnitteluun. Viherkertoimen käytöstä määrätään asemakaavassa antamalla tonttikohtainen tavoitekerroin. Rakennuttaja täyttää tämän tavoitteen valitsemalla työkalun elementtivalikoimasta tontille soveltuvat viherelementit. Viherkatot kuuluvat tähän elementtivalikoimaan. Viherkatolla tarkoitetaan kattorakennetta, jolla on kasvillisuutta, kasvillisuuden edellyttämä kasvualusta sekä tekniset alusrakenteet. Viherkattojen katsotaan olevan monella tavalla hyödyllisiä. Viherkattojen tuomia hyötyjä ovat mm. ilmansaasteiden sitominen, hulevesien hallinta ja lämpösaarekeilmiön hillitseminen.
Kaupungit vastaavat asemakaavojen laadinnasta ja ajanmukaisuudesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja maankäyttö- ja rakennusasetus asettavat kaavoitusprosessille, asemakaavan esittämistavalle ja asemakaavamääräysten sisällölle raamit. Asemakaavan on oltava tasapuolinen ja oikeudenmukainen oikeudenhaltijoita kohtaan. Kaavassa on myös vaalittava rakennettua ja luonnontilaista ympäristöä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Asemakaavan lakisääteiset vaatimukset tulee huomioida mietittäessä mahdollisuuksia viherkattorakentamisen edistämiseksi. Edistämisessä suositaan pehmeitä keinoja pakottavien sijaan. Pehmeät vaikuttamiskeinot nojaavat tunnettuihin päätöksentekoon vaikuttaviin seikkoihin, kuten asenteiden muokkaukseen ja motivaation lisäämiseen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena oikeusmuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin: ohjaako viherkerroin viherkattorakentamiseen sekä kuka päättää viherkattorakentamisesta? Pääasiallinen tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Haastateltavat edustivat sekä kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisia että rakennusliikkeiden projektijohtoa. Tutkimustulokset analysoitiin ryhmittelykaavion ja kalanruotodiagrammin avulla. Viherkattorakentamisen edistämisehdotukset ideoitiin oikeusmuotoilun ideointiseinää hyödyntäen. Syntyneet ideat ryhmiteltiin kohderyhmän mukaan. Lopuksi vielä arvioitiin edistämistoimien toteuttamiskelpoisuus. Edistämisehdotukset sopivat kaikille suomalaisille kaupungeille, jotka haluavat parantaa ilmastokestävyyttään viherkattojen avulla.