Vieritestaustoiminnan kehittäminen akuuttihoitoyksiköissä : Laboratorion näkökulma

Abstract

Vieritestaus on laboratorioanalytiikkaa, joka tapahtuu potilaan vieressä tai välittömässä läheisyydessä tarkoitusta varten kehitetyillä erillisillä laitteilla. Vieritestauksen tekee yleensä terveydenhuollon henkilöstö, jolla ei ole laboratorioalan koulutusta. Sen avulla on mahdollista saada yhä aikaisemmassa vaiheessa potilaan hoitoa sekä oikea-aikaisemmin potilasta koskevaa akuuttia diagnostista tietoa, jota perinteisesti on hankittu laboratorion tekemänä. Vieritestaus on kehittynyt nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Siihen liittyvien toimintamallien uudenlainen kehittäminen nähdään mahdollisuutena haastaa nykyisiä terveydenhuoltojärjestelmän käytäntöjä, nopeuttaa potilaan hoitoa sekä parantaa potilasturvallisuutta.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää erään suomalaisen sairaalan akuuttihoitoyksiköiden vieritestaukseen liittyviä toimintamalleja. Sairaalassa tarjotaan ympärivuorokautista erikoissairaanhoitoa, sekä siellä toimii suppea-alainen ympärivuorokautinen päivystys. Työn toimeksiantaja oli HUSLAB, joka on osa HUS Diagnostiikkakeskusta. Työ toteutettiin yhteistyössä tutkimuksen kohteena olleen asiakasorganisaation kanssa. Työssä käytetty tutkimusaineisto kerättiin tutkimukseen osallistuneiden akuuttihoitoyksiköiden vieritestaustoiminnasta vastaaville henkilöille suunnatulla verkkokyselyllä. Kyselyllä kartoitettiin yksiköiden jo olemassa oleva vieritestilaitekanta sekä vieritestaukseen liittyvät toimintamallit. Lisäksi selvitettiin yksiköiden tarpeet ja toiveet tulevalle laitekannalle sekä yksiköiden valmiudet laadukkaan ja potilasturvallisen vieritestitoiminnan toteuttamiseksi. Myös laboratorion tarjoaman tuen tarvetta ja halukkuutta käyttää tukipalveluita selvitettiin.

Saatujen tulosten perusteella yksiköillä on halu toteuttaa vieritestaustoimintaa laboratorion tukipalveluiden avustuksella. Tulosten mukaan erityisesti halukkuus verikaasulaitteiden hankintaan nousi esiin jokaisessa osallistuneessa yksikössä. Tuloksissa ilmeni myös, että teoreettinen osaaminen vieritesteihin liittyen on pääasiassa hallussa, mutta käytännön toteuttamisessa on parantamisen varaa. Olisi tärkeää ymmärtää laboratoriotutkimusprosessia kokonaisuudessaan, laadunhallintaa sekä prosessin onnistumisen merkitystä potilasturvallisuuden kannalta. Ymmärrystä on mahdollista lisätä kouluttamisen sekä yksiköiden ja laboratorion välisen yhteistyön avulla.

Tämä opinnäytetyö oli kehittämistyö, joten siinä muodostettiin konkreettinen lopputuotos. Tässä työssä laadittiin kaksi erillistä suositusta hoitoyksiköiden laadukasta vieritestaustoimintaa edistämään. Tuotokset muodostettiin teoreettisen viitekehyksen sekä kyselyn tulosten perusteella. Ensimmäinen oli suositus päivystykseen hankittaviksi harkittavista laitteista HUSLABin vieritestausyksikön valikoimasta. Toinen suositus oli kaikille osallistuneille yksiköille suunnattu suositus potilasturvallisen vieritestaustoiminnan toteuttamisesta. Suosituksissa otettiin huomioon erityisesti seikat, joita hoitoyksikön tulee huomioida, jotta se pystyy toteuttamaan laadukasta ja potilasturvallista vieritestaustoimintaa itsenäisesti. Lopulliset päätökset toimintamalleista sekä laitevalinnat tekevät yksiköiden vieritestauksesta vastaavat henkilöt. HUSLABin vieritestikeskuksen asiantuntijuutta on mahdollista käyttää apuna.

Point of Care Testing (POCT) is laboratory analytics that is performed right next to patient or in their immediate presence. There for it is also called Near Patient Testing and Bedside Testing. The POCT is usually performed by non-laboratory trained health personnel using separate devices developed for the purpose. The POCT makes it possible to obtain patient care at an earlier stage, as well as to have more timely accurate acute diagnostic information about the patient. Traditionally this information has been produced by the laboratory. POCT has developed rapidly in recent decades. The development of POCT related operating models is seen as an opportunity to challenge the current health care system, speed up patient care and improve patient safety.

The purpose of this thesis was to improve POCT related operating models of acute care units in a Finnish hospital. The hospital offers 24-hour specialist care and a limited 24-hour emergency service. The client organisation of the thesis was HUSLAB, which is a part of the Helsinki University Hospital (HUS) Diagnostic Centre. The thesis was carried out in collaboration with the customer organisation that was the subject of the study. The research material used in the study was collected through an online survey aimed at personnel responsible for POCT of the acute care units that participated in the study. The survey mapped the units’ existing POCT devices and the POCT related operating models. In addition, the units’ capabilities for implementing POCT activities that meet the requirements of patient safety and quality standards were researched, as well as their needs and wishes for new future devices. The need and the willingness for using the support service of the laboratory in POCT were also inquired.

Based on the results obtained, the units have a desire to implement their POCT activities with the support of the laboratory. According to the results, there was willingness to have a blood gas analyser in each of the participated units. The results also showed that the theoretical know-how related to POCT is mainly good, but there is also a need for improvement in practical implementation. It would be important to gain understanding in quality assurance, in the laboratory testing process and in the importance of performing it correctly for patient safety reasons. There is a possibility to increase understanding through training and cooperation between laboratory and the health care units.

This thesis was a development project, so a concrete result was formed in it. In this project, two separate recommendations were formed to promote quality standards meeting POCT activities in the participated units. The recommendations were made based on the theoretical frame of the thesis and the results of the survey. The first was a recommendation for devices to be considered for the emergency department from HUSLAB’s range of POCT devices. The second recommendation was a flyer to all participated units to implement a POCT operating model that highlights patient safety. In particular, the recommendations pointed out the factors that the acute care units should consider to be able to independently accomplish POCT that meets the standards for quality and patient safety. The final decisions on operating models and device choices are made by the persons responsible for POCT in these units. The expertise of the HUSLAB POCT Centre can be used as an aid.