AKUUTISTI TRAUMATISOITUNUT 7–12-VUOTIAS LAPSI PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA : Kirjallisuuskatsaus KYS:n päivystyspoliklinikan sairaanhoitajille
Pakarinen, Nina; Puustinen, Roosa (2020)
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027367
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Suomessa alakouluikäisille lapsille sattuu runsaasti tapaturmia ja onnettomuuksia. Päivystyspoliklinikan henkilökunta ei kuitenkaan kohtaa päivittäisessä työssään akuutisti traumatisoituneita lapsia, minkä vuoksi myös käytännön kokemus kohtaamisesta on vähäistä. Tietoisuuden lisääminen hoitohenkilökunnan keskuudessa on keskeistä, jotta sairaanhoitaja osaa kohdata lapsen sekä perheen tilanteen vaatimalla tavalla. Päivystyspoliklinikan sairaanhoitajat ympäri maailmaa kokevat lasten kohtaamisen haastavaksi ja toivovat lisää koulutusta ja osaamista lasten akuuttiin stressiin liittyen.
Opinnäytetyössä perehdyttiin akuutisti traumatisoituneen alakouluikäisen lapsen tunnistamiseen sekä kohtaamiseen päivystyspoliklinikalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Kuopion Yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikan sairaanhoitajille sähköinen perehdytysmateriaali. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien valmiuksia ja osaamista akuutisti traumatisoituneen alakouluikäisen lapsen kohtaamisessa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyöhön suoritettiin kirjallisuushaku ja mukaan valittiin 9 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Valittu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan lapsi tulisi kohdata iloisesti, rauhallisesti ja hellävaraisesti. Vakavasta tilanteesta huolimatta leikillistäminen on tärkeää, lapsen ikätaso ja yksilölliset erot huomioiden. Tutkimuksen tuloksissa korostui myös toiminnan ja toimenpiteiden sanoittaminen lapselle. Toiminnan sanoittaminen vähensi lasten pelkoa ja ahdistuneisuutta. Lapset kokivat vanhemman läsnäolon ja tuen tärkeänä ja rauhoittavana hoidon aikana.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muissa akuutisti traumatisoituneita lapsia kohtaavissa hoitoyksiköissä kuten teho-osastolla ja lasten- ja nuorten vuodeosastolla. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti muilla päivystyspoliklinikoilla sekä hoitoyksiköissä. Jatkotutkimusten tekeminen akuutisti traumatisoituneen lapsen tunnistamisesta sekä kohtaamisesta on tarpeellista. Kaikki tutkimuksessa käytetyt lähteet olivat kansainvälisiä, joten kotimaiset tutkimukset aiheesta ovat tervetulleita. Jatkotutkimuksia voisi tehdä myös muiden ikäluokkien lapsista, jolloin aiheesta saataisiin kattavampaa tutkimustietoa. Abstract
In Finland, children aged 7-12 suffer a lot of accidents. However, emergency department nurses do not always encounter traumatized children daily, which is why there is not much practical experience of it. It is important to increase knowledge so as the situation comes, the nurse is able to handle the situation and encounter the child and family as required. Emergency department nurses around the world find it challenging to encounter a traumatized child, and nurses wish for more education about a child’s acute stress.
This thesis is a study of the identification and encountering acutely traumatized primary school-aged children at the emergency department. The purpose of the thesis was to produce an electronic introduction material for the nurses at the Emergency Department of Kuopio University Hospital. The aim was to improve the knowledge and skills of nurses when dealing with acutely traumatized children. The study was conducted as a narrative literature review. A total of nine (9) international studies were selected for the literature review from literature search. The selected studies were analysed using the inductive content analysis method.
The study showed that the child should be encountered with happiness, but also calmly and gently. Despite the serious situation, playfulness is important considering the age of the child and individual differences. The study results emphasized that nurses need to explain their doing and actions along with upcoming procedures and examinations. This explanation reduced children’s fear and anxiety. According to the results, children find parents´ support and presence at the emergency department calming and important.
The study results can be utilized in other units that deal with acutely traumatised children like an intensive care unit and a pediatric ward. The results can also be utilized nationwide at other emergency departments and after-care units. Further research on identification and encountering acutely traumatized children needs to be conducted. Further research could address children in other age groups as well, providing more comprehensive information on the topic.
Suomessa alakouluikäisille lapsille sattuu runsaasti tapaturmia ja onnettomuuksia. Päivystyspoliklinikan henkilökunta ei kuitenkaan kohtaa päivittäisessä työssään akuutisti traumatisoituneita lapsia, minkä vuoksi myös käytännön kokemus kohtaamisesta on vähäistä. Tietoisuuden lisääminen hoitohenkilökunnan keskuudessa on keskeistä, jotta sairaanhoitaja osaa kohdata lapsen sekä perheen tilanteen vaatimalla tavalla. Päivystyspoliklinikan sairaanhoitajat ympäri maailmaa kokevat lasten kohtaamisen haastavaksi ja toivovat lisää koulutusta ja osaamista lasten akuuttiin stressiin liittyen.
Opinnäytetyössä perehdyttiin akuutisti traumatisoituneen alakouluikäisen lapsen tunnistamiseen sekä kohtaamiseen päivystyspoliklinikalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Kuopion Yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikan sairaanhoitajille sähköinen perehdytysmateriaali. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien valmiuksia ja osaamista akuutisti traumatisoituneen alakouluikäisen lapsen kohtaamisessa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyöhön suoritettiin kirjallisuushaku ja mukaan valittiin 9 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Valittu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan lapsi tulisi kohdata iloisesti, rauhallisesti ja hellävaraisesti. Vakavasta tilanteesta huolimatta leikillistäminen on tärkeää, lapsen ikätaso ja yksilölliset erot huomioiden. Tutkimuksen tuloksissa korostui myös toiminnan ja toimenpiteiden sanoittaminen lapselle. Toiminnan sanoittaminen vähensi lasten pelkoa ja ahdistuneisuutta. Lapset kokivat vanhemman läsnäolon ja tuen tärkeänä ja rauhoittavana hoidon aikana.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muissa akuutisti traumatisoituneita lapsia kohtaavissa hoitoyksiköissä kuten teho-osastolla ja lasten- ja nuorten vuodeosastolla. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti muilla päivystyspoliklinikoilla sekä hoitoyksiköissä. Jatkotutkimusten tekeminen akuutisti traumatisoituneen lapsen tunnistamisesta sekä kohtaamisesta on tarpeellista. Kaikki tutkimuksessa käytetyt lähteet olivat kansainvälisiä, joten kotimaiset tutkimukset aiheesta ovat tervetulleita. Jatkotutkimuksia voisi tehdä myös muiden ikäluokkien lapsista, jolloin aiheesta saataisiin kattavampaa tutkimustietoa.
In Finland, children aged 7-12 suffer a lot of accidents. However, emergency department nurses do not always encounter traumatized children daily, which is why there is not much practical experience of it. It is important to increase knowledge so as the situation comes, the nurse is able to handle the situation and encounter the child and family as required. Emergency department nurses around the world find it challenging to encounter a traumatized child, and nurses wish for more education about a child’s acute stress.
This thesis is a study of the identification and encountering acutely traumatized primary school-aged children at the emergency department. The purpose of the thesis was to produce an electronic introduction material for the nurses at the Emergency Department of Kuopio University Hospital. The aim was to improve the knowledge and skills of nurses when dealing with acutely traumatized children. The study was conducted as a narrative literature review. A total of nine (9) international studies were selected for the literature review from literature search. The selected studies were analysed using the inductive content analysis method.
The study showed that the child should be encountered with happiness, but also calmly and gently. Despite the serious situation, playfulness is important considering the age of the child and individual differences. The study results emphasized that nurses need to explain their doing and actions along with upcoming procedures and examinations. This explanation reduced children’s fear and anxiety. According to the results, children find parents´ support and presence at the emergency department calming and important.
The study results can be utilized in other units that deal with acutely traumatised children like an intensive care unit and a pediatric ward. The results can also be utilized nationwide at other emergency departments and after-care units. Further research on identification and encountering acutely traumatized children needs to be conducted. Further research could address children in other age groups as well, providing more comprehensive information on the topic.