Etätyöskentelyn vaikutukset työn voimavaroihin
Mattila, Meri (2020)
Mattila, Meri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120626359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120626359
Tiivistelmä
Teknologiakehityksen myötä työskentelymuodot ovat muuttuneet paljon kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Etätyön suosio on kasvanut ja vuonna 2018 34 % suomalaisista työskentelivät etänä epäsäännöllisesti tai säännöllisesti. Etätyön yleistyessä myös sen hyödyt ja haasteet ovat nousseet enemmän esille.
Tutkimuksen tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta työn vaatimuksiin ja voimavaroihin vaikuttavista tekijöistä etätyössä. Työn voimavaroista etätyössä ei ole aikaisempaa tutkimusta. Koska ihmiset työskentelevät yhä enemmän kotona, on aihe erittäin ajankohtainen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmetodia käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimukseen valituilta kohdeorganisaation työntekijöiltä teemahaastatteluiden avulla. Tutkimustulokset olivat linjassa kirjoitetun teorian kanssa ja yhdensuuntaisia TV-TV -mallin olettamien kanssa, johon tutkimustuloksia vertailtiin.
Tulokset osoittivat, että työn voimavaroja lisäsivät eniten joustavuus, itsenäisyys ja luottamus, jotka nousivatkin onnistuneen etätyöskentelyn peruspilareiksi. Vastaavasti tulokset osoittivat, että parantaakseen työn voimavaroja, pitäisi keksiä keinoja, kuinka parantaa sosiaalisia, kommunikaatiollisia ja ajanhallinnallisia haasteita, sillä nämä vaikuttivat negatiivisesti työssä jaksamiseen. Lisäksi erilaiset ärsykkeet, teknologiaongelmat ja huono ergonomia nousivat haasteiksi etätyössä. Sosiaalisten voimavarojen osalta havaittiin, että sosiaalisuuden puute oli yleisin työn kuormittavuutta lisäävä teema.
Keskeinen havainto oli, että ihmiset, joilla oli mahdollisuus isompaan työtilaan tai mahdollisuus vaihdella työskentelypaikan sijaintia etätyön aikana pystyivät ylläpitämään korkeampaa työn imua. Jotta työn imu pysyisi kaikkien työntekijöiden osalta korkealla tasolla myös etätyössä, tulisi työympäristöön kiinnittää erityistä huomiota. Toinen havainto oli, että perheellisillä tai muilla sosiaalisia kontakteja arjessa omaavilla henkilöillä oli enemmän työn voimavaroja, ja siten korkeampi työn imu verrattuna niihin, jotka asuivat yksin. Tästä syystä työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Tutkimuksen tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta työn vaatimuksiin ja voimavaroihin vaikuttavista tekijöistä etätyössä. Työn voimavaroista etätyössä ei ole aikaisempaa tutkimusta. Koska ihmiset työskentelevät yhä enemmän kotona, on aihe erittäin ajankohtainen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmetodia käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimukseen valituilta kohdeorganisaation työntekijöiltä teemahaastatteluiden avulla. Tutkimustulokset olivat linjassa kirjoitetun teorian kanssa ja yhdensuuntaisia TV-TV -mallin olettamien kanssa, johon tutkimustuloksia vertailtiin.
Tulokset osoittivat, että työn voimavaroja lisäsivät eniten joustavuus, itsenäisyys ja luottamus, jotka nousivatkin onnistuneen etätyöskentelyn peruspilareiksi. Vastaavasti tulokset osoittivat, että parantaakseen työn voimavaroja, pitäisi keksiä keinoja, kuinka parantaa sosiaalisia, kommunikaatiollisia ja ajanhallinnallisia haasteita, sillä nämä vaikuttivat negatiivisesti työssä jaksamiseen. Lisäksi erilaiset ärsykkeet, teknologiaongelmat ja huono ergonomia nousivat haasteiksi etätyössä. Sosiaalisten voimavarojen osalta havaittiin, että sosiaalisuuden puute oli yleisin työn kuormittavuutta lisäävä teema.
Keskeinen havainto oli, että ihmiset, joilla oli mahdollisuus isompaan työtilaan tai mahdollisuus vaihdella työskentelypaikan sijaintia etätyön aikana pystyivät ylläpitämään korkeampaa työn imua. Jotta työn imu pysyisi kaikkien työntekijöiden osalta korkealla tasolla myös etätyössä, tulisi työympäristöön kiinnittää erityistä huomiota. Toinen havainto oli, että perheellisillä tai muilla sosiaalisia kontakteja arjessa omaavilla henkilöillä oli enemmän työn voimavaroja, ja siten korkeampi työn imu verrattuna niihin, jotka asuivat yksin. Tästä syystä työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.