Extranet-palvelun käyttöliittymäsuunnittelu: Käytettävyystestaus osana suunnittelua
Malinen, Eve (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225763
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia toimeksiantajan nykyisen extranet-palvelun käytettävyyttä käytettävyystestauksen avulla, ja tuottaa tulosten pohjalta käyttöliittymäsuunnitelma palvelun uutta versiota varten. Toimeksiantajana työllä on suomalainen henkilöstövuokrausyritys, ja sen extranet-palvelu toimii työvälineenä sekä yrityksen työntekijöille että asiakasyrityksille. Työn alussa selvitetään käyttöliittymäsuunnittelun ja käytettävyyden käsitteitä. Tämän jälkeen työssä esitellään erilaisia käytettävyyden tutkimus- ja testausmenetelmiä ja tutkitaan, kuinka niiden tuloksia voidaan hyödyntää tuotteen kehitysprosessin eri vaiheissa.
Suunnitteluprosessin aluksi nykyisen käyttöliittymän käytettävyys arvioitiin Peter Morvillen hunajakennomallia soveltaen, jotta voitiin selvittää, millaisia muutoksia käytettävyyden parantamiseksi on tehtävä. Alkuanalyysin perusteella todettiin, että palvelun rakenne on hyvä, mutta palvelun ulkoasu on vanhentunut ja sen luettavuudessa ja saavutettavuudessa on ongelmia. Analyysin perusteella tuotettiin käyttöliittymäsuunnitelma, jossa korjattiin näitä ongelmakohtia. Suunnittelun loppuvaiheessa suoritettiin käyttäjätestaus, jossa tutkittiin, korjaantuivatko alkuanalyysissa löydetyt ongelmat käyttöliittymäsuunnitelmassa.
Opinnäytetyön tuloksena syntynyt käyttöliittymäsuunnitelma paransi lopputestauksen perusteella extranet-palvelun käytettävyyttä. Toimeksiantaja saa käyttöönsä käyttöliittymäsuunnitelman sekä alku- ja lopputestauksen tulokset. Näiden perusteella toimeksiantaja voi tehdä päätöksiä extranet-palvelun jatkokehityksestä ja käytettävyystestauksen ottamisesta osaksi kehitystyötä. Opinnäytetyössä näytetään, miksi käytettävyystestaus on tarpeellista käyttöliittymäsuunnittelun eri vaiheissa, mutta myös se, miksi on tärkeää tuntea eri tutkimus- ja testausmenetelmiä ja valita metodit aina vallitsevan tilanteen mukaisesti. Väärien metodien valinta tai huonosti suunniteltu testaus voi johtaa vääriin tuloksiin, jolloin koko kehitystyö voi ajautua harhaan.
Suunnitteluprosessin aluksi nykyisen käyttöliittymän käytettävyys arvioitiin Peter Morvillen hunajakennomallia soveltaen, jotta voitiin selvittää, millaisia muutoksia käytettävyyden parantamiseksi on tehtävä. Alkuanalyysin perusteella todettiin, että palvelun rakenne on hyvä, mutta palvelun ulkoasu on vanhentunut ja sen luettavuudessa ja saavutettavuudessa on ongelmia. Analyysin perusteella tuotettiin käyttöliittymäsuunnitelma, jossa korjattiin näitä ongelmakohtia. Suunnittelun loppuvaiheessa suoritettiin käyttäjätestaus, jossa tutkittiin, korjaantuivatko alkuanalyysissa löydetyt ongelmat käyttöliittymäsuunnitelmassa.
Opinnäytetyön tuloksena syntynyt käyttöliittymäsuunnitelma paransi lopputestauksen perusteella extranet-palvelun käytettävyyttä. Toimeksiantaja saa käyttöönsä käyttöliittymäsuunnitelman sekä alku- ja lopputestauksen tulokset. Näiden perusteella toimeksiantaja voi tehdä päätöksiä extranet-palvelun jatkokehityksestä ja käytettävyystestauksen ottamisesta osaksi kehitystyötä. Opinnäytetyössä näytetään, miksi käytettävyystestaus on tarpeellista käyttöliittymäsuunnittelun eri vaiheissa, mutta myös se, miksi on tärkeää tuntea eri tutkimus- ja testausmenetelmiä ja valita metodit aina vallitsevan tilanteen mukaisesti. Väärien metodien valinta tai huonosti suunniteltu testaus voi johtaa vääriin tuloksiin, jolloin koko kehitystyö voi ajautua harhaan.