PIHLA-PUPUN TUNNETUOKIOT : 3–4-vuotiaiden lasten tunnetaitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Louhi, Linnea; Lehtonen, Tuua (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023496
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lasten tunnetaitoja sekä tunnekasvatusta. Tavoitteena oli saada tietoa lasten tunnetaitokasvatuksesta ja tunnetaitojen tukemisesta varhaiskasvatuksessa sekä tietoa siitä, miten tunnekasvatustuokioita suunnitella, toteuttaa ja arvioida. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Raision kaupungin Leijapuiston päiväkodin kanssa. Toiminnallinen osuus koostui viidestä tunnekasvatuskerrasta, jotka ohjasimme aina samalle pienryhmälle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin toimintatutkimusta lähestymistapana aiheeseen. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka toteutettiin ennalta suunniteltujen aiheiden ympärille ja ne toteutettiin aidoissa kohtaamisissa. Toiminnallisissa osuuksissa käytettiin osallistavaa havainnointia, jossa jokaisen tuokion jälkeen omat havainnot kirjattiin heti ylös. Tunnetuokiot rakentuivat Pihla-pupun tunnetuokiot -teeman ympärille, jossa toiminnassa Pihla-pupu oli merkittävässä roolissa. Tunteita ja niiden tunnistamista käytiin lasten kanssa läpi tunnekorttien, draaman sekä toiminnallisten harjoitteiden kautta.
Pihla-pupun tunnetuokioiden myötä lasten tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen vahvistuivat. Opinnäytetyön myötä korostui arjen pedagogiikan merkitys tunnetaitojen tukemisessa. Tunnetaitoja ei kuitenkaan pystytä opettamaan pelkästään pienryhmissä, vaan se on tärkeässä osassa päiväkodin arkisessa toiminnassa. Opinnäytetyössä todettiin toiminnallisten menetelmien tukevan ja vahvistavan tunnetaitojen opettelua varhaiskasvatuksessa. Pelkästään tunnetuokiot eivät kuitenkaan riitä kannattelemaan koko tunnetaitokasvatusta.
Asiasanat: toiminnalliset menetelmät, tunnetaidot, tunnetaitokasvatus, varhaiskasvatus The purpose of this functional thesis was to explore the emotional skills and emotional education of children. The objective was to gain information on the emotional skills upbringing in early childhood education and on how to plan, execute and evaluate emotional skills sessions. The thesis was implemented in co-operation with the Leijapuisto kindergarten in the City of Raisio. The functional part consisted of five emotional education sessions which were always directed to the same small group.
Research was qualitative by nature and had a process analysis approach to the theme. Semi-structured theme interview was used in authentic encounters and participatory observation in functional parts. After each session authors’ observations were recorded. The emotional sessions were based on the themes of the Pihla Bunny where the Pihla Bunny figure had a significant role. The feelings and identifying them were found out with the children by using emotion cards, role-play, and functional exercises.
As results, using Pihla Bunny’s emotional sessions strengthened the recognizing and naming of the children’s feelings. According to this thesis, the significance of everyday pedagogy was highlighted. Emotional skills cannot be taught merely in small groups, but they play a major role in everyday activities in a day care centre. This thesis found out that the functional methods supported and strengthened the learning of emotional skills in early childhood education. Emotional sessions alone are not enough to support emotional skill education.
Keywords: emotional skills, early education, emotion education, functional method
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin toimintatutkimusta lähestymistapana aiheeseen. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka toteutettiin ennalta suunniteltujen aiheiden ympärille ja ne toteutettiin aidoissa kohtaamisissa. Toiminnallisissa osuuksissa käytettiin osallistavaa havainnointia, jossa jokaisen tuokion jälkeen omat havainnot kirjattiin heti ylös. Tunnetuokiot rakentuivat Pihla-pupun tunnetuokiot -teeman ympärille, jossa toiminnassa Pihla-pupu oli merkittävässä roolissa. Tunteita ja niiden tunnistamista käytiin lasten kanssa läpi tunnekorttien, draaman sekä toiminnallisten harjoitteiden kautta.
Pihla-pupun tunnetuokioiden myötä lasten tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen vahvistuivat. Opinnäytetyön myötä korostui arjen pedagogiikan merkitys tunnetaitojen tukemisessa. Tunnetaitoja ei kuitenkaan pystytä opettamaan pelkästään pienryhmissä, vaan se on tärkeässä osassa päiväkodin arkisessa toiminnassa. Opinnäytetyössä todettiin toiminnallisten menetelmien tukevan ja vahvistavan tunnetaitojen opettelua varhaiskasvatuksessa. Pelkästään tunnetuokiot eivät kuitenkaan riitä kannattelemaan koko tunnetaitokasvatusta.
Asiasanat: toiminnalliset menetelmät, tunnetaidot, tunnetaitokasvatus, varhaiskasvatus
Research was qualitative by nature and had a process analysis approach to the theme. Semi-structured theme interview was used in authentic encounters and participatory observation in functional parts. After each session authors’ observations were recorded. The emotional sessions were based on the themes of the Pihla Bunny where the Pihla Bunny figure had a significant role. The feelings and identifying them were found out with the children by using emotion cards, role-play, and functional exercises.
As results, using Pihla Bunny’s emotional sessions strengthened the recognizing and naming of the children’s feelings. According to this thesis, the significance of everyday pedagogy was highlighted. Emotional skills cannot be taught merely in small groups, but they play a major role in everyday activities in a day care centre. This thesis found out that the functional methods supported and strengthened the learning of emotional skills in early childhood education. Emotional sessions alone are not enough to support emotional skill education.
Keywords: emotional skills, early education, emotion education, functional method