Vuorotyön yhteys työhyvinvointiin hoitoalalla
Nieminen, Eveliina (2020)
Nieminen, Eveliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112924950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112924950
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla työajan yhteyttä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin. Tavoitteena oli kehittää hoitotyöntekijöiden työaikojen suunnittelua työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Viitekehys koostui työhyvinvoinnin määritelmästä, työhyvinvointiin yhteydessä olevista käsitteistä, työhyvinvointia edistävistä ja haastavista tekijöistä hoitotyössä sekä työaika- ja työvuorosuunnittelusta hoitoalalla. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku suoritettiin Finnan, Hoitotiede lehden, Medicin sekä julkarin tietokantoihin. Haku toteutettiin systemaattisesti sekä manuaalisesti ja hakutulokset rajattiin vuosien 2010-2019 väliselle ajalle vain suomenkielisiin tutkimuksiin. Tähän opinnäytetyöhön valikoitui kaksi hoitotiedelehden tutkimusta, kaksi pro gradua, kaksi suurempaa tutkimushanketta sekä neljä ylemmän amk:n opinnäytetyötä. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä deduktiivista sisällönanalyysiä ja analyysirunkona hyödynnettiin mukailtua versiota professori Ilmarisen luomasta työkykytalo mallista. Kategorioiksi työkykytalosta valikoitui johtaminen, työyhteisö sekä työolot.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että työn ja oman elämän yhteensovittamisella, työntekijöiden tarpeiden ja toiveiden huomioimisella sekä yleisellä ilmapiirillä edistetään parhaiten työhyvinvointia. Työn ja oman elämän yhteensovittamisen huomioiminen tuo joustoa omiin menoihin, helpottaa perhe-elämää sekä ehkäisee fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Työntekijöiden tarpeet ja toiveet huomioidaan resursseihin panostamalla, kuuntelulla, palautteen antamisella ja vastaanottamisella sekä vaikeiden tilanteiden selvittämisellä. Avun ja tuen tarjoaminen, muiden kunnioittaminen sekä vastuunotto lisäävät luottamusta työyhteisössä ja antaa kuvan minkälainen yhteishenki työntekijöiden välillä on. Yllättävänä johtopäätöksenä, joka ei ilmennyt aikaisemmassa teoriassa havaittiin satunnaisten pitkien ja epätyypillisten työvuorojen edistävän työhyvinvointia, sillä pitkät työvuorot mahdollistavat pitkät vapaat.
Viitekehys koostui työhyvinvoinnin määritelmästä, työhyvinvointiin yhteydessä olevista käsitteistä, työhyvinvointia edistävistä ja haastavista tekijöistä hoitotyössä sekä työaika- ja työvuorosuunnittelusta hoitoalalla. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku suoritettiin Finnan, Hoitotiede lehden, Medicin sekä julkarin tietokantoihin. Haku toteutettiin systemaattisesti sekä manuaalisesti ja hakutulokset rajattiin vuosien 2010-2019 väliselle ajalle vain suomenkielisiin tutkimuksiin. Tähän opinnäytetyöhön valikoitui kaksi hoitotiedelehden tutkimusta, kaksi pro gradua, kaksi suurempaa tutkimushanketta sekä neljä ylemmän amk:n opinnäytetyötä. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä deduktiivista sisällönanalyysiä ja analyysirunkona hyödynnettiin mukailtua versiota professori Ilmarisen luomasta työkykytalo mallista. Kategorioiksi työkykytalosta valikoitui johtaminen, työyhteisö sekä työolot.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että työn ja oman elämän yhteensovittamisella, työntekijöiden tarpeiden ja toiveiden huomioimisella sekä yleisellä ilmapiirillä edistetään parhaiten työhyvinvointia. Työn ja oman elämän yhteensovittamisen huomioiminen tuo joustoa omiin menoihin, helpottaa perhe-elämää sekä ehkäisee fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Työntekijöiden tarpeet ja toiveet huomioidaan resursseihin panostamalla, kuuntelulla, palautteen antamisella ja vastaanottamisella sekä vaikeiden tilanteiden selvittämisellä. Avun ja tuen tarjoaminen, muiden kunnioittaminen sekä vastuunotto lisäävät luottamusta työyhteisössä ja antaa kuvan minkälainen yhteishenki työntekijöiden välillä on. Yllättävänä johtopäätöksenä, joka ei ilmennyt aikaisemmassa teoriassa havaittiin satunnaisten pitkien ja epätyypillisten työvuorojen edistävän työhyvinvointia, sillä pitkät työvuorot mahdollistavat pitkät vapaat.