Tukea arkeen sydänleikatun lapsen kanssa : Opas sydänleikatun 0–3-vuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen
Kallio-Kujala, Riikka; Mäki, Pauliina (2020)
Kallio-Kujala, Riikka
Mäki, Pauliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323770
Tiivistelmä
Suomessa syntyy joka vuosi noin 450–500 lasta, joilla todetaan jonkin asteinen synnynnäinen sydänvika. Heistä noin 300 tarvitsee leikkaushoitoa ja noin 150 katetritoimenpiteenä toteutettua hoitoa.
Lapsen sydänleikkaus vaikuttaa koko perheen arkeen ja edellyttää sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen. Opinnäytetyössä perehdytään sydänleikatun lapsen arkeen liittyviin erityispiirteisiin huomioiden kasvun ja kehityksen tukeminen sekä mahdolliset kehitysviiveet.
Sydänleikatuilla lapsilla on huomattu ilmenevän tavanomaista enemmän viiveitä motorisessa kehityksessä verrattuna ei-sydänleikattuihin ja perusterveisiin lapsiin. Motorisen kehityksen viiveiden lisäksi on mahdollista, että lapsella on viiveitä puheentuoton ja ymmärtämisen osa-alueilla sekä haasteita riittävässä ravinnonsaannissa. Kehitysviiveiden on todettu ilmenevän selkeimmin 0–3-vuoden iässä.
Varhain aloitetulla kuntoutuksella pystytään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä vähentämään sydänleikkauksen jälkeisiä motorisen kehityksen viiveitä. Tehokkaimmillaan kuntoutus tapahtuu lapsen arjessa päivittäisten toimintojen ja fyysisen aktiivisuuden kautta. Lapsen lähipiirin tukeminen on erityisen tärkeää kuntoutusprosessin aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa sydänleikatun lapsen motorisen kehityksen tukemisesta ja arjen toiminnoissa selviytymisestä lapsen vanhemmille, fysioterapeuteille sekä muille sydänleikattujen lasten parissa toimiville henkilöille. Tavoitteena oli laatia opas sydänleikatun lapsen vanhemmille, fysioterapeuteille ja muille sydänleikattujen lasten kanssa toimiville henkilöille. Oppaan teemana on motoristen taitojen tukeminen ja päivittäisissä toiminnoissa huomioitavat asiat sydänleikatun lapsen arjessa. Opas löytyy opinnäytetyöstä liitteenä.
Lapsen sydänleikkaus vaikuttaa koko perheen arkeen ja edellyttää sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen. Opinnäytetyössä perehdytään sydänleikatun lapsen arkeen liittyviin erityispiirteisiin huomioiden kasvun ja kehityksen tukeminen sekä mahdolliset kehitysviiveet.
Sydänleikatuilla lapsilla on huomattu ilmenevän tavanomaista enemmän viiveitä motorisessa kehityksessä verrattuna ei-sydänleikattuihin ja perusterveisiin lapsiin. Motorisen kehityksen viiveiden lisäksi on mahdollista, että lapsella on viiveitä puheentuoton ja ymmärtämisen osa-alueilla sekä haasteita riittävässä ravinnonsaannissa. Kehitysviiveiden on todettu ilmenevän selkeimmin 0–3-vuoden iässä.
Varhain aloitetulla kuntoutuksella pystytään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä vähentämään sydänleikkauksen jälkeisiä motorisen kehityksen viiveitä. Tehokkaimmillaan kuntoutus tapahtuu lapsen arjessa päivittäisten toimintojen ja fyysisen aktiivisuuden kautta. Lapsen lähipiirin tukeminen on erityisen tärkeää kuntoutusprosessin aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa sydänleikatun lapsen motorisen kehityksen tukemisesta ja arjen toiminnoissa selviytymisestä lapsen vanhemmille, fysioterapeuteille sekä muille sydänleikattujen lasten parissa toimiville henkilöille. Tavoitteena oli laatia opas sydänleikatun lapsen vanhemmille, fysioterapeuteille ja muille sydänleikattujen lasten kanssa toimiville henkilöille. Oppaan teemana on motoristen taitojen tukeminen ja päivittäisissä toiminnoissa huomioitavat asiat sydänleikatun lapsen arjessa. Opas löytyy opinnäytetyöstä liitteenä.