Näetkö oikeasti hyvin vai kuvitteletko? : näönseulonta Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoille
Schroderus, Oona; Tölli, Anni; Vääntäjä, Hanna-Mari (2011)
Schroderus, Oona
Tölli, Anni
Vääntäjä, Hanna-Mari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111414506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111414506
Tiivistelmä
Särkeekö päätäsi? Väsyvätkö silmäsi? Näetkö oikeasti hyvin, vai kuvitteletko? Seuloimme Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden näköä, sen oireita ja mahdollisia ongelmia. Oletimme, että opiskelijoilla on oireita, joita he eivät ole aiemmin osanneet yhdistää silmistä johtuviksi, ja että runsas lähityöskentely on vaikuttanut heikentävästi näkökykyyn. Lisäksi halusimme selvittää liikunnan ja unen määrän vaikutuksia opiskelijoiden näkemiseen.
Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusjoukkomme muodostui 144:stä 19-52 -vuotiaasta opiskelijasta, joista miehiä oli 48,6 % ja naisia 51,4 %. Seulonta suoritettiin keväällä 2011 Metropolian viidessä toimipisteessä. Kartoitimme seulottavilta heidän näköönsä liittyviä oireita, elintapoja ja unitottumuksia kyselylomakkeella. Vertasimme vastauksia seulontatesteissä saatuihin tuloksiin. Seulonnassa mittasimme kauko-, lähi- ja sumunäöntarkkuudet, akkommodaatiolaajuuden ja -jouston, konvergenssin lähipisteen sekä foriat ja tropiat. Tulosten analysointiin käytimme SPSS-ohjelmaa.
Tutkimustuloksista ilmeni, että tutkittavien joukossa oli runsaasti henkilöitä, joiden näöntarkkuutta tai muita näkemisen osa-alueita voisi parantaa. Tutkittavista 81 suoriutui ainakin yhdestä testistä normaalia heikommin. Runsaan lähityön, unen ja liikunnan määrän ja näkökyvyn väliltä ei löytynyt selvää yhteyttä. Kaukonäön oireita koki puolet ja lähinäön oireita kolmasosa. Jopa 62 henkilöllä oli poikkeavan korkea sumunäöntarkkuus. Mitatut akkommodaatiolaajuudet olivat yllättävän korkeita, kun taas akkommodaatiojoustotulokset jäivät alhaisiksi.
Suuren otoksen vuoksi saimme paljon merkittäväksi luokiteltavia tuloksia. Opinnäyte-työmme onnistui siis selvittämään opiskelijoiden näkemisen heikkoja kohtia. Mielestämme kouluterveystarkastusten näkötestiosuus ei kerro riittävästi lasten ja nuorten näkemisestä, vaan sitä tulisi laajentaa.
Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusjoukkomme muodostui 144:stä 19-52 -vuotiaasta opiskelijasta, joista miehiä oli 48,6 % ja naisia 51,4 %. Seulonta suoritettiin keväällä 2011 Metropolian viidessä toimipisteessä. Kartoitimme seulottavilta heidän näköönsä liittyviä oireita, elintapoja ja unitottumuksia kyselylomakkeella. Vertasimme vastauksia seulontatesteissä saatuihin tuloksiin. Seulonnassa mittasimme kauko-, lähi- ja sumunäöntarkkuudet, akkommodaatiolaajuuden ja -jouston, konvergenssin lähipisteen sekä foriat ja tropiat. Tulosten analysointiin käytimme SPSS-ohjelmaa.
Tutkimustuloksista ilmeni, että tutkittavien joukossa oli runsaasti henkilöitä, joiden näöntarkkuutta tai muita näkemisen osa-alueita voisi parantaa. Tutkittavista 81 suoriutui ainakin yhdestä testistä normaalia heikommin. Runsaan lähityön, unen ja liikunnan määrän ja näkökyvyn väliltä ei löytynyt selvää yhteyttä. Kaukonäön oireita koki puolet ja lähinäön oireita kolmasosa. Jopa 62 henkilöllä oli poikkeavan korkea sumunäöntarkkuus. Mitatut akkommodaatiolaajuudet olivat yllättävän korkeita, kun taas akkommodaatiojoustotulokset jäivät alhaisiksi.
Suuren otoksen vuoksi saimme paljon merkittäväksi luokiteltavia tuloksia. Opinnäyte-työmme onnistui siis selvittämään opiskelijoiden näkemisen heikkoja kohtia. Mielestämme kouluterveystarkastusten näkötestiosuus ei kerro riittävästi lasten ja nuorten näkemisestä, vaan sitä tulisi laajentaa.