Lampaille haitalliset tai myrkylliset aineet rehussa ja laitumella: Kasviestrogeenien ja hometoksiinien vaikutus lampaisiin
Jaakkola, Marjukka (2020)
Jaakkola, Marjukka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022556
Tiivistelmä
Hometoksiineista ja kasviestrogeeneistä puhutaan kotieläintalouden julkaisuissa säännöllisin väliajoin. Suomenkielinen tieto kasviestrogeeneistä ja hometoksiineista lammastalouden näkökulmasta on kuitenkin joko hyvin hajallaan tai sitä ei ole saatavilla ollenkaan. Perustason tietopaketille oli siis tarvetta ja tästä tarpeesta syntyi idea tähän opinnäytetyöhön, johon on koottu kasviestrogeeneistä ja hometoksiineista löytyvä perustieto yhdeksi kokonaisuudeksi. Työn toimeksiantajana toimii ProAgria Etelä-Savo. Kehittämistehtävänä luotiin opinnäytetyön pohjalta artikkeli LammasWikiin. LammasWiki perustettiin osana Tosilampurin tietolaari -hanketta vuonna 2014 ja toimii matalan kynnyksen tietopakettina lammastaloudesta lampureille ja lammasharrastuksesta kiinnostuneille. Tämän opinnäytetyön pohjalta tehty artikkeli täydentää LammasWikiä. Työn tavoitteena on koota tietoa kasviestrogeeneistä ja hometoksiineista yhteen paikkaan, josta se on helposti ja nopeasti saatavilla. Opinnäytetyö ja LammasWiki löytyvät kummatkin nopealla Google-haulla, joten tiedonhaku on helppoa ja vaivatonta.
Kasviestrogeenit ovat kasveissa esiintyviä yhdisteitä, jotka elimistöön päästyään käyttäytyvät estrogeenihormonien tavoin ja voivat aiheuttaa hedelmällisyysongelmia lampaille. Kasviestrogeenit ovat osa kasvien puolustuskykyä. Kasvien kasviestrogeenipitoisuuteen vaikuttavat kasvilajin ja viljelyolosuhteiden lisäksi myös taudit ja tuholaiset. Kasviestrogeenejä sisältävät esimerkiksi mailaskasvit, soijapapu ja apilat, erityisesti puna-apilat. Hometoksiinit ovat myrkyllisiä homesienten aineenvaihdunnan tuotoksia. Hyvillä viljelykäytännöillä hometoksiinien esiintymistä rehussa voidaan minimoida. Hometoksiineja esiintyy erityisesti kosteassa, kuten kosteassa viljassa. Hometoksiinien yleisimmät oireet lampailla ovat yleiskunnon lasku, syömättömyys ja pötsin häiriöt. Joissain tapauksissa voi esiintyä myös hedelmällisyysongelmia.
Työn tulos on artikkeli LammasWikissä, johon opinnäytetyön tieto kasviestrogeeneistä ja hometoksiineista on koottu tietopaketiksi. Sisällöltään artikkeli on samanlainen opinnäytetyössä olevien vastaavien lukujen kanssa. Työn tietoperustaan on kirjallisuuskatsauksen tapaan kerätty teoriatietoa tutkimuksista ja muista julkaisuista lähinnä ulkomaisia lähteitä käyttäen. Lähteiksi on valittu sellaiset, joiden tiedosta voisi olla hyötyä suomalaiselle lampurille. Tutkimusmenetelmänä työssä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Työn lähdeluettelo on tarkoituksella laaja ja yhtenä tavoitteena onkin helpottaa lukijan itsenäistä tiedonhankintaa, mikäli aiheisiin haluaa syventyä tarkemmin.
Kasviestrogeenit ovat kasveissa esiintyviä yhdisteitä, jotka elimistöön päästyään käyttäytyvät estrogeenihormonien tavoin ja voivat aiheuttaa hedelmällisyysongelmia lampaille. Kasviestrogeenit ovat osa kasvien puolustuskykyä. Kasvien kasviestrogeenipitoisuuteen vaikuttavat kasvilajin ja viljelyolosuhteiden lisäksi myös taudit ja tuholaiset. Kasviestrogeenejä sisältävät esimerkiksi mailaskasvit, soijapapu ja apilat, erityisesti puna-apilat. Hometoksiinit ovat myrkyllisiä homesienten aineenvaihdunnan tuotoksia. Hyvillä viljelykäytännöillä hometoksiinien esiintymistä rehussa voidaan minimoida. Hometoksiineja esiintyy erityisesti kosteassa, kuten kosteassa viljassa. Hometoksiinien yleisimmät oireet lampailla ovat yleiskunnon lasku, syömättömyys ja pötsin häiriöt. Joissain tapauksissa voi esiintyä myös hedelmällisyysongelmia.
Työn tulos on artikkeli LammasWikissä, johon opinnäytetyön tieto kasviestrogeeneistä ja hometoksiineista on koottu tietopaketiksi. Sisällöltään artikkeli on samanlainen opinnäytetyössä olevien vastaavien lukujen kanssa. Työn tietoperustaan on kirjallisuuskatsauksen tapaan kerätty teoriatietoa tutkimuksista ja muista julkaisuista lähinnä ulkomaisia lähteitä käyttäen. Lähteiksi on valittu sellaiset, joiden tiedosta voisi olla hyötyä suomalaiselle lampurille. Tutkimusmenetelmänä työssä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Työn lähdeluettelo on tarkoituksella laaja ja yhtenä tavoitteena onkin helpottaa lukijan itsenäistä tiedonhankintaa, mikäli aiheisiin haluaa syventyä tarkemmin.