Nuorten pesäpalloilijoiden fysiikkavalmennus : voima ja liikkuvuusharjoittelun vuosisuunnitelma
Sipi, Iiris (2020)
Sipi, Iiris
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922451
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opas 14-16 vuotiaiden pesäpalloilijoiden fysiikkavalmennukseen, joka sisältää voima- ja liikkuvuusharjoittelun harjoitusohjeet koko harjoituskaudelle. Opinnäytetyön tarkoituksena on edistää nuorten pesäpalloilijoiden fysiikkavalmennusta, jolla on rasitusvammoja ennaltaehkäisevä vaikutus. Lisäksi tarkoituksena on lisätä pesäpallovalmentajien tietotaitoa lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä, sekä ikätasoon sopivista harjoitusmuodoista. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi pesäpalloseura Lahden Mailaveikot Ry.
Kaiken liikkumisen ja urheilun perustana on voimantuotto. Pesäpalloilussa voimaharjoittelun merkitys kasvaa juuri nuoruusiässä, eli 14-16 vuotiaiden harjoittelussa. Nopeuden ja voiman kehittämiseen ei riitä pelkkä lajiharjoittelu, vaan suunnitelmallinen voima- ja liikkuvuusharjoittelu on tärkeää. Nuoren pesäpalloilijan voimaharjoittelun tärkeimpiä tavoitteita ovat perusliikemallien ja nostotekniikoiden opettelu, sekä voimaominaisuuksien kehittäminen. Liikkuvuusharjoittelu on olennainen osa lasten ja nuorten harjoittelua. Hyvä liikkuvuus ja notkeus mahdollistaa laajat liikeradat, jonka takia se onkin perusedellytys oikeille suoritustekniikoille. Pesäpallopelissä tarvitaan sellaista liikkuvuutta, joka ylittää ihmisen normaalin liikelaajuuden. Liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen vaatii jatkuvaa harjoittelua. Urheiluvammariski on korkein palloilulajeissa ja niitä sattuu eniten lapsille ja nuorille, jotka harrastavat liikuntaa urheiluseuroissa. Voimaharjoittelusta urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä on vahvaa näyttöä. Monipuoliset harjoitusohjelmat ovat olleet tehokkaita vammojen ennaltaehkäisyssä.
Opinnäytetyön kirjallinen raporttiosuus sisältää tutkimustuloksiin ja kirjallisuuteen perustuvaa tietoa lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä, sekä eri ikävaiheisiin sopivista harjoitusmuodoista. Kirjallinen raporttiosuus sisältää tietoa pesäpalloilijan ominaisuuksista, tyypillisistä vammoista ja yleisesti voima- ja liikkuvuusharjoittelun eri osa-alueista. Kirjallinen osuus toimii pohjana opinnäytetyön tuloksena syntyneelle vuosisuunnitelmalle, joka sisältää voima- ja liikkuvuusharjoittelun harjoitusohjeet koko harjoituskaudelle.
Kaiken liikkumisen ja urheilun perustana on voimantuotto. Pesäpalloilussa voimaharjoittelun merkitys kasvaa juuri nuoruusiässä, eli 14-16 vuotiaiden harjoittelussa. Nopeuden ja voiman kehittämiseen ei riitä pelkkä lajiharjoittelu, vaan suunnitelmallinen voima- ja liikkuvuusharjoittelu on tärkeää. Nuoren pesäpalloilijan voimaharjoittelun tärkeimpiä tavoitteita ovat perusliikemallien ja nostotekniikoiden opettelu, sekä voimaominaisuuksien kehittäminen. Liikkuvuusharjoittelu on olennainen osa lasten ja nuorten harjoittelua. Hyvä liikkuvuus ja notkeus mahdollistaa laajat liikeradat, jonka takia se onkin perusedellytys oikeille suoritustekniikoille. Pesäpallopelissä tarvitaan sellaista liikkuvuutta, joka ylittää ihmisen normaalin liikelaajuuden. Liikkuvuuden ylläpitäminen ja lisääminen vaatii jatkuvaa harjoittelua. Urheiluvammariski on korkein palloilulajeissa ja niitä sattuu eniten lapsille ja nuorille, jotka harrastavat liikuntaa urheiluseuroissa. Voimaharjoittelusta urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä on vahvaa näyttöä. Monipuoliset harjoitusohjelmat ovat olleet tehokkaita vammojen ennaltaehkäisyssä.
Opinnäytetyön kirjallinen raporttiosuus sisältää tutkimustuloksiin ja kirjallisuuteen perustuvaa tietoa lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä, sekä eri ikävaiheisiin sopivista harjoitusmuodoista. Kirjallinen raporttiosuus sisältää tietoa pesäpalloilijan ominaisuuksista, tyypillisistä vammoista ja yleisesti voima- ja liikkuvuusharjoittelun eri osa-alueista. Kirjallinen osuus toimii pohjana opinnäytetyön tuloksena syntyneelle vuosisuunnitelmalle, joka sisältää voima- ja liikkuvuusharjoittelun harjoitusohjeet koko harjoituskaudelle.