Kylät ja koulut – Kylätoiminnan ja oppilaitosten yhteistyön ja kansalaisvaikuttamisen kehittäminen maaseudulla
Röksä, Jarmo; Äärynen, Mikko (2020)
Röksä, Jarmo
Äärynen, Mikko
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020103088855
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020103088855
Tiivistelmä
Humanistisen ammattikorkeakoulun hankkeessa kehitettiin kylätoiminnan ja oppilaitosten välistä yhteistyötä maaseudulla. Hankkeen työnimenä oli Kylät ja koulut. Hankkeen tavoitteena oli tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla lisätä, parantaa, mallintaa ja levittää paikallisten kylätoimijoiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä maaseutualueilla opetuksen ja kasvatuksen kehittämiseksi sekä paikallisen osallisuuden ja lähidemokratian
edistämiseksi.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on pidetty aluekehityksen kannalta tärkeänä hyödyntää täysimääräisesti ja laadukkaasti olemassa olevia voimavaroja maaseutualueiden elinvoimaisuuden, ihmisten osallisuuden ja lähidemokratian kehittämiseksi. Julkinen valta voi osaltaan luoda uusia mahdollisuuksia kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kannustamiseksi aktiiviseen toimintaan ja uudenlaiseen yhteistyöhön. Myös oppilaitoksia
tarvitaan, joten oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksien tutkiminen ja kehittäminen on erittäin tarpeellista.
Oppilaitoksille ja kylätoimijoille suunnattujen kysely- ja haastattelututkimusten tulosten perusteella toteutimme neljän maakunnan (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo) alueella yhteistyöpajoja ja pilotteja, joiden tuloksena syntyi aktiivisen kansalaisen ajokortti. Alun perin ajatuksena oli, että ajokortti tukisi yhteiskuntaopin opetussisältöjen omaksumista. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan hankkeen
tavoitteiden mukaisia aiheita, kuten demokraattisen toiminnan merkitystä ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja.
Ajokortilla voisi olla käyttöä myös muissa oppiaineissa, kuten ympäristöopissa ja maantiedossa. Aktiivisen kansalaisen ajokortti sopii erittäin hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittuun ”oppimista myös luokkahuoneen ulkopuolella” tavoitteeseen.
Ajokortti edistää omalta osaltaan aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamista. Samalla se mahdollistaa yhteistyön lähiyhteisön toimijoiden kanssa, mikä puolestaan vahvistaa paikallista osallisuutta.
edistämiseksi.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on pidetty aluekehityksen kannalta tärkeänä hyödyntää täysimääräisesti ja laadukkaasti olemassa olevia voimavaroja maaseutualueiden elinvoimaisuuden, ihmisten osallisuuden ja lähidemokratian kehittämiseksi. Julkinen valta voi osaltaan luoda uusia mahdollisuuksia kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kannustamiseksi aktiiviseen toimintaan ja uudenlaiseen yhteistyöhön. Myös oppilaitoksia
tarvitaan, joten oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksien tutkiminen ja kehittäminen on erittäin tarpeellista.
Oppilaitoksille ja kylätoimijoille suunnattujen kysely- ja haastattelututkimusten tulosten perusteella toteutimme neljän maakunnan (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo) alueella yhteistyöpajoja ja pilotteja, joiden tuloksena syntyi aktiivisen kansalaisen ajokortti. Alun perin ajatuksena oli, että ajokortti tukisi yhteiskuntaopin opetussisältöjen omaksumista. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan hankkeen
tavoitteiden mukaisia aiheita, kuten demokraattisen toiminnan merkitystä ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja.
Ajokortilla voisi olla käyttöä myös muissa oppiaineissa, kuten ympäristöopissa ja maantiedossa. Aktiivisen kansalaisen ajokortti sopii erittäin hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittuun ”oppimista myös luokkahuoneen ulkopuolella” tavoitteeseen.
Ajokortti edistää omalta osaltaan aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamista. Samalla se mahdollistaa yhteistyön lähiyhteisön toimijoiden kanssa, mikä puolestaan vahvistaa paikallista osallisuutta.