Arviointityökalun kehittäminen jalkapallovalmentajan kokonaisvaltaisen valmennusosaamisen todentamiseen
Riutto, Mika (2020)
Riutto, Mika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101221257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101221257
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yhdessä seurojen kanssa arviointityökalu jalkapallovalmentajan kokonaisvaltaisen valmennusosaamisen todentamiseen. Tavoitteena oli myös tutkia auttaako arviointityökalu tunnistamaan jalkapallovalmentajan vahvuuksia ja kehityskohteita, kehittyykö arviointityökalun avulla valmentajan ja seuran vuorovaikutus sekä kykenevätkö valmentaja ja seuran arviointityökalun avulla luomaan kehityssuunnitelman valmentajalle.
Arviointityön kehittämisprosessi tehtiin syksyn 2019 ja kesän 2020 aikavälillä sekä prosessiin osallistutettiin valmentajia, kouluttajia, seurojen valmennuspäälliköitä ja muita arvioijia. Kehittämisprosessin tueksi tehtiin kaksivaiheinen kyselytutkimus Webropol-kyselynä. Siihen osallistui molemmilla kyselykierroksilla 23 valmentajaa ja 1.kierroksella 5 arvioijaa sekä 6 arvioijaa 2. kierroksella. Tämän lisäksi hyödynnettiin sähköpostikyselyä sekä keskusteluja kasvotusten. Tulosten havainnollistamiseen käytettiin Webropolin ja Officen Excel-taulukoita. Arviointityökalun kehittämiseen saatiin myös ideoita keskusteluista Hollannin jalkapalloliiton kanssa.
Opinnäytetyön tuotoksena saatiin luotua arviointityökalu, jonka arviointikohteet pohjautuvat suomalaisen valmennusosaamisen malliin. Itsensä kehittämisen taidot, urheiluosaaminen ja ihmissuhdetaidot paloiteltiin erilaisiin alaosaamistavoitteisiin, joita arvioitiin skaalalla 0–5.
Mitä korkeampi arvosana, niin sitä paremmin valmentaja osasi kyseisen asian. Osaamisen tasoja kuvaamaan käytettiin Bloomin taksonomian aktiivisia verbejä. Valmentajan kokonaisvaltaista valmennusosaamista pyrittiin todentamaan 360-asteen kuviolla.
Kyselytutkimuksiin vastanneiden vähäisen määrän takia ei voida kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä, mutta tulokset kertovat vastaajien pitäneen arviointityökalua hyödyllisenä. Kyselytutkimuksien kautta saatiin vahvistuksia siihen, että työkalun kautta pystytään todentamaan valmentajan vahvuuksia ja kehityskohteita. Tutkimuksien kautta selvisi myös, että valtaosalle vastaajista ei ole tehty konkreettista ja kirjallista kehityssuunnitelmaa. Osoittautui myös, että valmentajaa arvioivat kokivat arviointityökalu lisävään valmentajan ja seuran välistä vuorovaikutusta paljon positiivisemmin kuin valmentajat kokivat.
Jatkossa arviointityökalua on tarkoitus kehittää edelleen ja mahdollistaa työkalut (arviointityökalu ja kehityssuunnitelma), joiden kautta seurat voivat tukea omien valmentajiensa kokonaisvaltaista valmennusosaamisensa kehittymistä. Tulevaisuuden visiona on, että arviointityökalu julkaistaan Palloliiton valmentajan materiaalipankissa, jossa sen voi kuka tahansa käydä lataamassa. Arviointityökalu hyödynnettiin jo syksyllä 2020 Lapin ammattikorkeakoulun jalkapallolinjan valmentajien kokonaisvaltaisen valmennusosaamisen todentamisessa.
Arviointityön kehittämisprosessi tehtiin syksyn 2019 ja kesän 2020 aikavälillä sekä prosessiin osallistutettiin valmentajia, kouluttajia, seurojen valmennuspäälliköitä ja muita arvioijia. Kehittämisprosessin tueksi tehtiin kaksivaiheinen kyselytutkimus Webropol-kyselynä. Siihen osallistui molemmilla kyselykierroksilla 23 valmentajaa ja 1.kierroksella 5 arvioijaa sekä 6 arvioijaa 2. kierroksella. Tämän lisäksi hyödynnettiin sähköpostikyselyä sekä keskusteluja kasvotusten. Tulosten havainnollistamiseen käytettiin Webropolin ja Officen Excel-taulukoita. Arviointityökalun kehittämiseen saatiin myös ideoita keskusteluista Hollannin jalkapalloliiton kanssa.
Opinnäytetyön tuotoksena saatiin luotua arviointityökalu, jonka arviointikohteet pohjautuvat suomalaisen valmennusosaamisen malliin. Itsensä kehittämisen taidot, urheiluosaaminen ja ihmissuhdetaidot paloiteltiin erilaisiin alaosaamistavoitteisiin, joita arvioitiin skaalalla 0–5.
Mitä korkeampi arvosana, niin sitä paremmin valmentaja osasi kyseisen asian. Osaamisen tasoja kuvaamaan käytettiin Bloomin taksonomian aktiivisia verbejä. Valmentajan kokonaisvaltaista valmennusosaamista pyrittiin todentamaan 360-asteen kuviolla.
Kyselytutkimuksiin vastanneiden vähäisen määrän takia ei voida kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä, mutta tulokset kertovat vastaajien pitäneen arviointityökalua hyödyllisenä. Kyselytutkimuksien kautta saatiin vahvistuksia siihen, että työkalun kautta pystytään todentamaan valmentajan vahvuuksia ja kehityskohteita. Tutkimuksien kautta selvisi myös, että valtaosalle vastaajista ei ole tehty konkreettista ja kirjallista kehityssuunnitelmaa. Osoittautui myös, että valmentajaa arvioivat kokivat arviointityökalu lisävään valmentajan ja seuran välistä vuorovaikutusta paljon positiivisemmin kuin valmentajat kokivat.
Jatkossa arviointityökalua on tarkoitus kehittää edelleen ja mahdollistaa työkalut (arviointityökalu ja kehityssuunnitelma), joiden kautta seurat voivat tukea omien valmentajiensa kokonaisvaltaista valmennusosaamisensa kehittymistä. Tulevaisuuden visiona on, että arviointityökalu julkaistaan Palloliiton valmentajan materiaalipankissa, jossa sen voi kuka tahansa käydä lataamassa. Arviointityökalu hyödynnettiin jo syksyllä 2020 Lapin ammattikorkeakoulun jalkapallolinjan valmentajien kokonaisvaltaisen valmennusosaamisen todentamisessa.