Viljelytekniset keinot kauran mykotoksiinien vähentämiseksi Pohjois-Pohjanmaalla
Mattila, Kati (2020)
Mattila, Kati
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921199
Tiivistelmä
Kauran mykotoksiiniongelmat ovat vaikeuttaneet kauran viljelyä Pohjois-Pohjanmaalla useina vuosina. Ongelmat ovat vaihdelleet merkittävästi vuosittain. Tämä on saanut tutkijat miettimään ratkaisuja riskin pienentämiseksi. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Rehuviljaa entistä edullisemmin -kehittämishankkeessa on tätä selvitetty aikaisemman korjuun osalta. Normaalia aikaisemmassa korjuussa vilja on korjattu myöhäisellä taikinatuleentumisasteella. Hankkeen pääta-voitteena on pyrkiä parantamaan rehuntuotannon kustannustehokkuutta ja kehittämään toimintamalleja rehuviljan tuotantoon ja käyttöön nautakarjatiloilla. Hankkeessa tuotetut toimintamallit tuodaan tiloille erilaisten tilaisuuksien, demonstraatioiden, julkaisuiden ja lehtiartikkeleiden avulla.
Hankkeessa mykotoksiiniriskin pienentämistä selvitettiin tilakokeella, joka on tämän opinnäytetyön pohjana. Mykotoksiinit ovat Fusarium–sienten aineenvaihduntatuotteita. Ne ovat suurina määrinä vaarallisia ihmisille ja kotieläimille. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää voidaanko kauran mykotoksiiniriskiä vähentää aikaisemmalla korjuulla muiden viljelyteknisten keinojen ohella. Tulosten avulla kauran viljelijä voi varautua kasvukauden sääolosuhteisiin ja niiden muutok-siin. Hän voi tehdä päätöksiä sadon käyttämisestä eri tarkoitukseen sen mukaan, miten hän näkee toksiiniriskin kehittyvän omalla alueella.
Opinnäytetyön tietoperustana ovat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset, joissa on selvitetty punahomeita ja niiden toksiineja sekä viljelyteknisiä toimia toksiinriskin pienentämiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tilakoetta, jolla selvitettiin voidaanko aikaisemmalla korjuulla pienentää toksiiniriskiä. Tilakokeen tuloksia käytetään tutkimusosion aineistona.
Tilakokeen tuloksissa korostui kasvukauden sään merkitys. Kokeessa kasvukauden säät vaihtelivat ääripäästä toiseen. Sateisena kesänä punahomeiden määrä oli suurempi kuin kuivana kesänä. Sääoloihin viljelijä ei voi vaikuttaa, joten hänen täytyy pystyä hallitsemaan riskiä viljelyteknisin toimin. Hankalana kasvukautena, jolloin myös punahomeita on paljon, hänen täytyy tehdä päätöksiä sadonkorjuusta. Aikaisemmalla korjuulla voidaan punahomeiden ja toksiinien määrää korjattavassa sadossa vähentää. Sadon käsittely ja säilöntä murskeviljaksi on hyvä vaihtoehto. Jatkotoimenpiteenä murskeviljan säilönnän ja laadun kehittäminen vaatii vielä tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämä työ olisi hyvä tehdä yhteistyössä viljelijöiden, tutkimuksen ja teollisuuden kanssa.
Hankkeessa mykotoksiiniriskin pienentämistä selvitettiin tilakokeella, joka on tämän opinnäytetyön pohjana. Mykotoksiinit ovat Fusarium–sienten aineenvaihduntatuotteita. Ne ovat suurina määrinä vaarallisia ihmisille ja kotieläimille. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää voidaanko kauran mykotoksiiniriskiä vähentää aikaisemmalla korjuulla muiden viljelyteknisten keinojen ohella. Tulosten avulla kauran viljelijä voi varautua kasvukauden sääolosuhteisiin ja niiden muutok-siin. Hän voi tehdä päätöksiä sadon käyttämisestä eri tarkoitukseen sen mukaan, miten hän näkee toksiiniriskin kehittyvän omalla alueella.
Opinnäytetyön tietoperustana ovat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset, joissa on selvitetty punahomeita ja niiden toksiineja sekä viljelyteknisiä toimia toksiinriskin pienentämiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tilakoetta, jolla selvitettiin voidaanko aikaisemmalla korjuulla pienentää toksiiniriskiä. Tilakokeen tuloksia käytetään tutkimusosion aineistona.
Tilakokeen tuloksissa korostui kasvukauden sään merkitys. Kokeessa kasvukauden säät vaihtelivat ääripäästä toiseen. Sateisena kesänä punahomeiden määrä oli suurempi kuin kuivana kesänä. Sääoloihin viljelijä ei voi vaikuttaa, joten hänen täytyy pystyä hallitsemaan riskiä viljelyteknisin toimin. Hankalana kasvukautena, jolloin myös punahomeita on paljon, hänen täytyy tehdä päätöksiä sadonkorjuusta. Aikaisemmalla korjuulla voidaan punahomeiden ja toksiinien määrää korjattavassa sadossa vähentää. Sadon käsittely ja säilöntä murskeviljaksi on hyvä vaihtoehto. Jatkotoimenpiteenä murskeviljan säilönnän ja laadun kehittäminen vaatii vielä tutkimus- ja kehittämistyötä. Tämä työ olisi hyvä tehdä yhteistyössä viljelijöiden, tutkimuksen ja teollisuuden kanssa.