Ohjelmistojärjestelmien valmistusprosessin kehittäminen
Kittilä, Viljami (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517236
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantajana oli Prowledge Oy, joka on pieni ohjelmistoalan yritys. Tarkoituksena oli löytää ongelmia ja tarjota ratkaisuja toiminnanohjausjärjestelmien valmistusprosessissa, jota on tehty jo useamman vuoden ajan. Tavoitteena ei ollut löytää täysin uutta tapaa toimia kehityksessä, vaan ennemminkin kehittää vanhaa menetelmää siitä löytyvien heikkouksien pohjalta.
Teoriaosassa keskityttiin keräämään tietoa alalla vallitsevista tutkituista kehitysmenetelmistä, millaisia rooleja niistä löytyy ja miten kehitys etenee, mitkä ovat minkäkin roolin vastuualueet. Lisäksi selvitettiin mitä etuja eri menetelmillä saavutetaan.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa keskitytään yksittäisen ilmiön tarkempaan tarkasteluun. Haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelut, joiden pohjalta tehtiin sisältöanalyysi, jossa puhtaaksi kirjoitetuista haastatteluista nostettiin esille halutut asiat. Näiden pohjalta tuotettujen yhteenvetojen pohjalta laadittiin rakenne, jonka tyypillinen projekti pitää sisällään.
Työn tuloksena syntyi projektin tyypillinen rakenne, sekä tietoa projekteissa esiintyvistä hankaluuksista. Tämän lisäksi syntyi kehitysehdotuksia, joiden pohjalta tilaajayritys voi kehittää toimintaansa. Lisäksi syntyi myös tietoa positiivisista asioista, jotka yrityksessä tehdään oikein, kuten asiakaslähtöinen projektinhallinta.
Työn tuloksena syntyneiden tuotosten arviointi on hankalaa, sillä kyseessä oli tutkimus, jossa tuotetaan tietoa, jonka pohjalta tehdään ehdotuksia. Tästä syystä konkretia onkin hyvin vähäistä ja varsinainen kehitystyö tapahtuu tutkimuksen ulkopuolella. Tuloksia voidaan arvioida sen mukaan, miten loogisia ne ovat suhteessa työn tavoitteeseen, sekä miten asiakasyritys ottaa ne vastaan. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että valmistusprosessissa on kehittämistä, niin roolien, kuin jatkuvan yhteistyön osalta kehittäjien ja asiakkaan välillä. Kehittämisehdotuksena voisi kerätä määrällisesti asiakasyrityksiltä tietoa heidän kokemuksistaan ja tämän lisäksi keskittyä itse ohjelman teknisten osien paranteluun, joka suljettiin tässä tutkimuksessa ulos.
Teoriaosassa keskityttiin keräämään tietoa alalla vallitsevista tutkituista kehitysmenetelmistä, millaisia rooleja niistä löytyy ja miten kehitys etenee, mitkä ovat minkäkin roolin vastuualueet. Lisäksi selvitettiin mitä etuja eri menetelmillä saavutetaan.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa keskitytään yksittäisen ilmiön tarkempaan tarkasteluun. Haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelut, joiden pohjalta tehtiin sisältöanalyysi, jossa puhtaaksi kirjoitetuista haastatteluista nostettiin esille halutut asiat. Näiden pohjalta tuotettujen yhteenvetojen pohjalta laadittiin rakenne, jonka tyypillinen projekti pitää sisällään.
Työn tuloksena syntyi projektin tyypillinen rakenne, sekä tietoa projekteissa esiintyvistä hankaluuksista. Tämän lisäksi syntyi kehitysehdotuksia, joiden pohjalta tilaajayritys voi kehittää toimintaansa. Lisäksi syntyi myös tietoa positiivisista asioista, jotka yrityksessä tehdään oikein, kuten asiakaslähtöinen projektinhallinta.
Työn tuloksena syntyneiden tuotosten arviointi on hankalaa, sillä kyseessä oli tutkimus, jossa tuotetaan tietoa, jonka pohjalta tehdään ehdotuksia. Tästä syystä konkretia onkin hyvin vähäistä ja varsinainen kehitystyö tapahtuu tutkimuksen ulkopuolella. Tuloksia voidaan arvioida sen mukaan, miten loogisia ne ovat suhteessa työn tavoitteeseen, sekä miten asiakasyritys ottaa ne vastaan. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että valmistusprosessissa on kehittämistä, niin roolien, kuin jatkuvan yhteistyön osalta kehittäjien ja asiakkaan välillä. Kehittämisehdotuksena voisi kerätä määrällisesti asiakasyrityksiltä tietoa heidän kokemuksistaan ja tämän lisäksi keskittyä itse ohjelman teknisten osien paranteluun, joka suljettiin tässä tutkimuksessa ulos.